Puurakentaminen on tärkeä hyvinvointi- ja vetovoimatekijä, joka tuo mukanaan positiivista julkisuutta kaupungeille ja kunnille. Lisäksi puurakentaminen vie kohti ilmastotavoitteita, sillä vähähiilisenä materiaalina se sitoo ilmakehän hiiltä koko elinkaarensa ajan. Esimerkiksi Jyväskylässä ja Oulussa puurakentamisella on ollut paljon positiivisia vaikutuksia.
Puurakentaminen tuo kaupunkiin elinvoimaa ja viihtyisyyttä
Jyväskylän kaupungilla on ollut puurakentamisesta yleisesti ottaen erinomaisia kokemuksia. ”Kohteet ovat olleet pääosin laadukkaita. Hyviä kohteita, kuten päiväkoteja, on syntynyt myös tontinluovutuskilpailuilla”, kaupunginarkkitehti Leila Strömberg kertoo. Vuonna 2021 Jyväskylässä otettiin strategiseksi tavoitteeksi luovuttaa puurakentamiselle 2–3 tonttia vuodessa. “Puurakentaminen on iso imagotekijä kaupungeille ja tuo positiivista julkisuutta”, Strömberg toteaa.
Oulussa vuonna 2021 Hoivarakentajat rakensi yksityiselle toimijalle hirsikoulun ja hirsipäiväkodin. Niiden vetovoima huomattiin heti. “Siinä vaiheessa kun vanhemmat alkoivat varaamaan paikkoja tänne, lähti lähialueella käyntiin melkoinen pöhinä, joka käy edelleen”, kertoo viime vuonna valmistuneen hirsipäiväkoti Verson johtaja Marja-Liisa Marttila. Oulun kristillisen peruskoulun apulaisrehtori Petri Ojala sanoo kysynnän olleen niin valtavaa, ettei kaikkia halukkaita ole voitu ottaa mukaan. “Tyytyväistä palautetta on tullut henkilökunnankin suunnalta. Olemme ennen toimineet vanhoissa kouluissa, ja kontrasti on valtava.”
Miten kaupunki tai kunta voi edistää puurakentamisesta?
Jyväskylän päättäjät tekivät kolme vuotta sitten tärkeän linjauksen kaupungin viihtyisyyden ja vehreyden turvaamiseksi. “AVOin kaupunkiympäristö -politiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2019”, Strömberg kertoo. AVOin kaupunkiympäristö -politiikka edustaa ihmisten, luonnon ja arkkitehtuurin tasapainoa, ja kestävää rakentamista ja hyvinvointia Jyväskylään luodaan muun muassa puurakentamisella. “Puurakentaminen tukee myös kaupunkistrategian resurssiviisaustavoitteita”, Strömberg lisää.
Kunta tai kaupunki voi edistää puurakentamista kirjaamalla sen käytön asemakaavamääräyksiin tai rakentamistapaohjeisiin. Jos tontti luovutetaan tontinluovutuskilpailussa, voidaan tontinluovutusehdoissa edellyttää puun käyttöä. Esimerkiksi Vantaan kaupunki on linjannut, että kaikki koulut ja päiväkodit rakennetaan vastedes lähtökohtaisesti puusta. Vantaan Koivukylään valmistuikin syksyllä 2022 Hoivarakentajien rakentama Suomen suurin hirsipäiväkoti.
Vähähiilisellä rakentamisella kohti ilmastotavoitteita
Ympäristöministeriön asettama tavoite on, että viiden vuoden kuluessa melkein puolet julkisesta uudisrakentamisesta olisi puurakentamista. Nyt tehtävät rakentamisen ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Jyväskylässä pohditaan yhdessä, miten luontopohjaisilla ratkaisuilla voi rakentaa hyvinvointia lisäävää, ihmisläheistä kaupunkiympäristöä. “Rakentaminen vaikuttaa monin tavoin ihmisten elämään ja arkeen”, Strömberg toteaa.
Kaupunki tai kunta voi lähestyä kestävyys- ja ilmastotavoitteitaan monin eri keinoin. “Rakentamisen tulee olla kestävää. Myös rakennussuojelusta ja peruskorjaamisesta on huolehdittava, kysymys ei ole pelkästään uudisrakentamisesta. Täydennysrakentamisessa tärkeää on esimerkiksi sijainti kaupunkirakenteessa tai sen läheisyydessä, ja lisäksi on huomioitava energiaratkaisut ja rakennusmateriaalit”, Strömberg huomauttaa.
Eipä siis ihme, että puurakentaminen luo elinvoimaa suomen kaupunkeihin ja kuntiin vastakin. Kun kestävää ja viihtyisää asuinympäristöä luodaan kunnianhimoisiakaan kokeiluja pelkäämättä, ilmastoystävällisistä ja hyvinvointia lisäävistä päätöksistä tulee vakiintunut toimintatapa.
