Kuinka kustannustehokkuus ja inhimillisyys sovitetaan yhteen, kun ikääntyvien ja erityisryhmien asumispalveluiden tarve kasvaa lähivuosikymmeninä? Osaoptimoinnin sijaan Suomessa tarvitaan avointa, realismiin perustuvaa keskustelua, yhteistyötä sekä huolella harkittua normien väljentämistä.
Tulevina vuosikymmeninä asumispalveluiden kustannuksiin ja laatuun vaikuttavat useat trendit. Niiden yhteisvaikutus on kestämätön sekä valtakunnallisesti että yksilötasolla, elleivät alan eri toimijat tee yhteistyössä kokonaisuuden kannalta järkeviä valintoja.
Väestö ikääntyy, rakentaminen kallistuu ja kokonaisuus ratkaisee
Ikäihmisten määrän ennustetaan kasvavan Suomessa nykyiseen verrattuna noin 40 % vuoteen 2040 mennessä. Samalla yhä suurempi osa suomalaisista, myös asumispalveluita tarvitsevista, siirtyy kaupunkeihin ja taajamiin.
Kaikkiin syrjäseuduilla sijaitseviin yksiköihin ei vuosikymmenien kuluessa riitä asukkaita eikä työntekijöitä. Siksi erityisesti kaupungeissa ja taajamissa tarvitaan uusia, erilaisiin tarpeisiin joustavasti sopivia asumispalveluyksiköitä.
Rakentaminen kallistuu jatkuvasti, koska rakentamista ohjaavat standardit kiristyvät ja koska raaka-aineiden ja työn hinnat nousevat. Siksi pelkkä uusien asumispalveluyksiköiden rakentaminen sinne missä niitä tarvitaan ei voi olla kokonaisuuden kannalta ainoa ratkaisu.
Silloin kun uutta rakennetaan, kiinteistöjen pitäisi olla muuntojoustavia ja kestäviä sekä ihmisten että ympäristön näkökulmasta. Tällaiset kohteet ovat kiinnostavia myös rahoittajille.
Aisteille lempeä koti hirsirakennuksessa lisää sekä tukea tarvitsevien ihmisten että heistä huolta pitävien hyvinvointia. Yhteiskunnalle kyseessä on arvovalinta, joka samalla alentaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia.
Asumispalveluiden järjestämisessä tarvitaan innovatiivista ajattelua
Asumispalveluita koskeva viranomaissäätely on tällä hetkellä lain vaatimuksia tiukempaa mm. asuntojen sijainnin ja koon osalta. Asumispalveluja ei esimerkiksi voi järjestää tavanomaisessa asuntokannassa. Nykyisen asuntokannan hyödyntäminen toisi palveluiden järjestämiseen uusia vaihtoehtoja sekä tarvittavaa kustannustehokkuutta.
Varsinaisissa palvelukodeissa muuntojoustavuus mahdollistaa erilaisten asukasryhmien palvelemisen samoissa kiinteistöissä. Tarkoituksenmukaisesti suunniteltu rakennus yhdistää tilatehokkuuden ja tilojen monikäyttöisyyden. Tällöin palvelurakennus on asukkaille miellyttävä koti, mutta myös edullinen ylläpitää ja huoltaa. Tästä seuraa myös se, että asumisen ja palvelun kustannusten kokonaissumma pysyy maltillisella tasolla.
On väistämätön tosiasia, että asumispalveluiden tarve koko maan tasolla kasvaa. Kaikki keinot, joilla kokonaiskustannuksia voidaan alentaa heikentämättä asukkaiden ja henkilökunnan hyvinvointia, on syytä ottaa käyttöön.
Voisimmeko siis toimia entistä vastuullisemmin niin ihmisen, ympäristön, kuin yhteiskunnankin kannalta? Tavoitteena ihmiselle hyvät rakennukset, jotka on rakennettu energiatehokkaiksi mahdollisimman resurssiviisaasti. Näin ne säästävät sekä rakennettaessa että rakennusta käytettäessä lopulta valtion – eli veronmaksajien ja yhteiskunnan varoja.
Hoivarakentamisen tasoa voidaan nostaa kustannustehokkaasti ja ympäristöä säästäen
Asukkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta uusien palvelukiinteistöjen tärkeimmät ominaisuudet ovat toimivuus ja aistiystävällisyys. Palvelukiinteistössä olevan kodin pitää olla turvallinen ja tuntua kodilta.
Huolella suunnitellut hirsirakennukset vastaavat tarpeeseen erinomaisesti: niissä on raikas, puun tuoksuinen ilma, pehmeä akustiikka ja valaistus, rauhallinen tunnelma eikä tarpeettomia käytäviä.
Myös ympäristönäkökulmat puhuvat puurakentamisen puolesta. Uusiutuva puu on vastuullinen ja ilmastopositiivinen rakennusmateriaali. Lisäksi nykyaikaisissa massiivipuisissa rakennuksissa halutaan asua ja työskennellä, sillä niissä voidaan hyvin.
Kustannusnäkökulmasta uusien palvelukiinteistöjen tärkeimmät ominaisuudet ovat kestävyys, energiatehokkuus, muuntojoustavuus ja vähäinen huoltotarve. Myös nämä ominaisuudet toteutuvat modernissa hirsirakennuksessa.
Rakennusvaiheen kustannuksia voidaan alentaa valitsemalla todistetusti tehokas ja nopea suunnittelu- ja rakennusprosessi. Sellainen on esimerkiksi yhdessä asiakkaan kanssa konseptoidun hirsikiinteistön rakentaminen tilaelementeistä.
Yhteistyöhön tarvitaan kaikkia osapuolia
Miten tulevaisuuden asumispalvelut voidaan järjestää niin, että ne vastaavat sekä kasvavaan kysyntään että yksilöllisiin tarpeisiin? Vastaus löytyy eri toimijoiden avoimesta yhteistyöstä.
Onnistuminen edellyttää, että julkinen ja yksityinen sektori voivat yhdessä rakentaa joustavasti toimivan palveluverkoston. Tarve tulevina vuosina ja vuosikymmeninä on niin suuri, että hyvinvointialueiden omaan käyttöön rakennettavat uudet yksiköt eivät riitä.
Läheinen yhteistyö yksityisten sosiaalipalveluyritysten kanssa on kaikkien osapuolien etu, koska silloin alueelle saadaan nopeasti uusia, pitkäaikaisella palvelusopimuksella toimivia asumispalveluyksiköitä.
Lisäksi koko Suomen näkökulmasta pitäisi keskustella mahdollisuuksista, joilla erityisryhmien ja ikäihmisten asumispalveluiden kokonaiskustannusten nousu voidaan pitää kohtuullisena. Tarvitsijoiden määrän kasvaessa kustannusten kasvaminen on väistämättä edessämme. Yksi merkittävä mahdollisuus kustannusten alentamiseksi voisi olla tarpeettoman viranomaissääntelyn ja epäoleellisten normien purkamisessa.
