Ilmastotavoitteet vaativat rakentamiselta suunnanmuutosta ja nopeita ratkaisuja. Tehokas keino tavoitteisiin pääsemiseksi on hirsirakentaminen. Hirsirakennuksen ilmastovaikutukset ovat seuraavina vuosikymmeninä merkittävästi pienemmät kuin muista materiaaleista tehtyjen rakennusten. Hirsirakentaminen on vahva kilpailuvaltti yrityksille ja kaupungeille, joista monet kaavoittavat jo kokonaisia hirsikortteleita terveellisiksi ja viihtyisiksi liiketiloiksi vehreiden puistoalueiden vieruksille.
Hirsirakentaminen on vähähiilinen ilmastoteko
On selvää, että ilmastonmuutos vaatii nopeita ja konkreettisia toimia. Niihin on jo ryhdytty, sillä Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kunnat ja kaupungit kirjaavat kiivasta vauhtia uusia ilmastotavoitteita osaksi strategioitaan. Yhteistyökumppanin valinnan ratkaisee yhä useammin toimijan vastuullisuus: se, mihin konkreettisiin toimiin tämä on valmis ryhtymään auttaakseen ilmastoa. Tämä näkyy myös rakentamisessa. Kun kunta, kaupunki tai muu aluerakentaja valitsee kiinteistönsä rakennusmateriaaliksi hirren, se ottaa nopean harppauksen kohti ilmastotavoitteita.
Hirsisen rakennuksen ilmastovaikutukset jäävät tulevina vuosikymmeninä merkittävästi muita materiaaleja hyödyntävien rakennuksien päästöjä pienemmiksi, sillä hiilijalanjälkeä eli päästöjä kompensoi hirren hyvä hiilikädenjälki: puurakenteisiin sitoutuva hiili ja hirren kierrätyshyödyt. Tulevaisuudessa kuntiin ja kaupunkeihin kaavoitetaan kokonaisia hirsikortteleita, jotka liikekiinteistöineen ja asuinrakennuksineen pitävät merkittävän määrän hiilidioksidia poissa luonnon kiertokulusta. Kun hirsirakennusta ei enää tarvita, se voidaan hyödyntää esimerkiksi energiantuotantoon tai jatkojalostaa biopolttoaineeksi.
Suuri hirsirakennus toimii alueensa hiilipankkina
Hirsirakentaminen on jo murroksessa, ja kaupunkialueille nousee yhä suurempia hirsisiä hiilinieluja: toimistorakennuksia, kerrostaloja, päiväkoteja ja kouluja. Suuren hirsikiinteistön rakentaminen on merkittävä ilmastoteko, sillä mitä enemmän puuta rakentamiseen käytetään, sitä enemmän rakennukseen myös varastoituu hiiltä.
Oulun Toppilansaaren vuonna 2021 valmistunut hirsikoulu on malliesimerkki tulevaisuuden rakentamisesta, joka palvelee sekä ilmaston että rakennuksen käyttäjien hyvinvointia. 2500-neliöisen hirsikoulun puupohjaisiin rakenteisiin on sitoutunut kolmesataatuhatta kilogrammaa hiilidioksidia. Kun koulu monien vuosikymmenten tai vuosisatojen päästä päätyy takaisin luonnon kiertokulkuun, sen massiivipuisista materiaaleista saadaan merkittävät kierrätyshyödyt. Yhteensä näistä syntyvät ilmastohyödyt kompensoivat jo noin 5 miljoonan autolla ajetun kilometrin päästöt. Samanveroisia ilmastohyötyjä ei saavuteta muilla materiaaleilla rakennettaessa.
Hirsirakentaminen on kunnan tärkeä kilpailuvaltti
Vastuullisuus on tärkeä osa kuntien ja kaupunkien kilpailukykyä. Hirsisiä palvelurakennuksia suosiva kunta tai kaupunki saa tuntea ylpeyttä modernista ja viihtyisästä rakennuskannastaan, jossa ihmiset pääsevät nauttimaan puhtaista ja hengittävistä puutiloista. Kaupunki, joka kaavoittaa alueelleen hirsisiä kerrostaloja, kirjastoja, hoivakoteja ja kouluja, varmistaa samalla elinvoimaisen tulevaisuuden ja vahvan vetovoiman alueelleen.
Vuosien saatossa hirsirakentaminen vaikuttaa ja näkyy kaikkialla. Yritysten kasvavina kassavirtoina, uusina kumppanuuksina ja tyytyväisinä asiakkaina. Kaupunkien vetovoimana, sen onnellisina ja terveinä asukkaina, jotka elävät arkeaan luonnollisissa, hengittävissä puurakennuksissa. Hetkinä, jolloin saamme kulkea kotimaamme metsissä ihaillen Pohjolan ikiaikaista luontoa tai istua kalliolla nauttien kesäillan viileydestä katsellen järven taakse laskevaa aurinkoa.
