Hyvinvointialueet ja sosiaali- ja terveyspalveluyritykset tekevät tiivistä yhteistyötä erityisryhmien asumispalveluiden edistämiseksi. Alueiden omia asumispalveluita täydentävät ostopalvelut mahdollistavat nopeamman ja joustavamman siirtymisen kohti haluttua palvelurakennetta taloudellisesti järkevällä tavalla.
Erityisryhmien asumispalveluiden järjestämistä koskevat strategiat hakevat monilla hyvinvointialueilla vielä lopullista muotoaan. Suunta on kuitenkin selvä: tavoitteena on siirtää painopiste ympärivuorokautisesta palveluasumisesta kevyempiin ratkaisuihin, kuten yhteisöllisiin ryhmäkoteihin ja tuettuun asumiseen.
Erityisryhmien asumispalveluiden tarve kasvaa
Asumispalveluita tarvitsevia erityisryhmiä on useita: muistisairaat, kehitysvammaiset ja vammautuneet, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, autismikirjolla olevat sekä lastensuojelun ja perhetyön tarpeessa olevat ihmiset.
Aspa Palveluiden asiakkuusjohtaja Mika Thessman arvioi, että asumispalveluiden tarve kasvaa lähivuosina. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että väestön ikärakenne muuttuu samalla kun paljon resursseja vaativaa laitoshoitoa pyritään vähentämään. Suurin tarve, noin 10 % kasvu, koskee ikäihmisten palveluasumista, sillä heidän osuutensa väestöstä kasvaa vääjäämättä. Myös joidenkin muiden erityisryhmien asumispalveluiden tarve tulee lisääntymään, mutta maltillisemmin.
Kohti kevyempää ja yksilöllisempää asumisen tukea
Laitoshoidon vähentäminen tarkoittaa, että niille joille kevyempi palveluasuminen soveltuu, tarvitaan tuettuun ja yhteisölliseen asumiseen sopivia yksiköitä. Ympärivuorokautisen laitoshoidon piirissä on kuitenkin edelleen niitä, jotka hyötyisivät kevyemmistä asumisratkaisuista.
Lisäksi monet vanhemmat laitokset ja palvelukodit eivät täytä nykyajan vaatimuksia. Niiden tilalle halutaan toimivuudeltaan ja käyttökustannuksiltaan tämän päivän vaatimukset täyttäviä ja mielellään muuntojoustavia kiinteistöjä, jotka samalla edistävät asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia.
Uusien ryhmäkotien suunnitteluvaiheessa mietimme henkilöstön kanssa tarkkaan ketkä sinne muuttavat ja minkälaisia tarpeita heillä on. Tavoitteena on, että ratkaisu tukee itsenäistä elämää ja vuorovaikutusta muiden kanssa.
Marja-Liisa Haapakorva, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vammaispalvelujen johtaja
Yhteistyön tavoitteena on erityisryhmien paras
Useimpien erityisryhmiin kuuluvien kohdalla tuetun ja yhteisöllisen asumisen palvelut edistävät kuntoutumista ja lisäävät osallisuuden ja itsenäisyyden kokemuksia. Muistisairaiden kohdalla ne viivyttävät ja muiden erityisryhmien kohdalla ennaltaehkäisevät ja vähentävät ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vammaispalvelujen johtaja Marja-Liisa Haapakorva kertoo, että tuettua asumista voidaan räätälöidä asukkaan tarpeen mukaan esimerkiksi palvelukodin lähellä olevaan rivitaloon tai satelliittiyksikköön, jossa palvelut tuodaan tavallisessa asuintalossa sijaitsevaan asuntoon. Suurin tarve on kuitenkin pienille ja joustaville ryhmäkodeille, joissa asuminen on isoja yksiköitä rauhallisempaa.
Mika Thessman näkee sosiaali- ja terveysalan palveluntarjoajat hyvinvointialueita tukevina kumppaneina:
Vuoropuhelu hyvinvointialueiden ja palveluntarjoajien kesken on tärkeää, jotta tarve ja tarjonta saadaan kohtaamaan niin palvelun sisällön, laadun, sijainnin kuin uusien palvelukiinteistöjen ominaisuuksienkin suhteen. Kaikkien tavoitteena on sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvä.
Mika Thessman, Aspa Palvelut Oy
Palveluasumisen laatu on tärkeä mutta vaikea mittari
Se onko hyvinvointialueen oma palvelu vai ostopalvelu yhteiskunnalle edullisempaa, onkin vaikeampi kysymys. Inhimillisesti ajatellen tärkeintä on se, että jokainen erityisryhmään kuuluva saisi juuri hänen kuntoutumistaan ja hyvinvointiaan tukevat palvelut, ei enempää eikä vähempää.
On hyvin tärkeää, että hyvinvointialueilla on omaa asumispalvelun tuotantoa kaikissa palvelutuotteissa. Silloin heillä on myös osaamista omia palveluita täydentävien ostopalveluiden kilpailuttamisessa sekä aito mahdollisuus toiminnan laadun vertailuun. Palvelun hinnan ei kuitenkaan pitäisi olla ainoa valintakriteeri.
Mika Thessman, Aspa Palvelut Oy
Hyvinvointialueilla on tiukat budjetit ja säästötavoitteet, mikä saattaa hidastaa alueiden omien asumispalveluiden lisäämistä. Mika Thessman muistuttaa, että ostopalveluiden käyttö mahdollistaa hyvinvointialuille myös taloudellisten riskien ulkoistamisen.
Valvontaa asukkaiden eduksi
Asumispalveluita koskevat valintakriteerit saavat olla tiukkoja, kunhan ne ovat monipuolisia ja tähtäävät asukkaiden etuun. Mika Thessman mainitsee, että asuntojen pitäisi olla riittävän isot ja yhteisöllisten tilojen asukasprofiilin mukaiset.
Aspa Palveluille on tärkeää, että toimivuuden ja taloudellisuuden lisäksi uudet yksiköt suunnitellaan kohderyhmälleen: sopivan kokoisiksi, viihtyisiksi ja aistiystävällisiksi, koska tämä edistää osaltaan kuntoutumista. Hyvä esimerkki on Vantaan Vallinojalle rakenteilla oleva hirsirakenteinen kehitysvammaisten palvelukoti.
Mika Thessman, Aspa Palvelut Oy
Olisi myös tärkeää, että kaikkien valintakriteerien toteutumista valvotaan, Mika Thessman kertoo. Vertailun palveluntuottajien kesken pitäisi perustua faktoihin eikä lupauksiin. Myös vertailun hyvinvointialueen oman palvelutuotannon ja ostopalvelun kesken pitäisi tapahtua samoilla kriteereillä ja perustua todellisiin tuloksiin ja kustannuksiin.
Miksi hoiva- ja palvelukodit kannattaa rakentaa hirrestä?
Aisti- ja ympäristöystävällinen Tunnehirsi-rakennus tarjoaa hoivalle ja varhaiskasvatukselle erinomaiset puitteet taloudellisesti järkevällä tavalla.
