Rakennusmateriaalien päästölaskelmissa puulla on luonnollinen etumatka, sillä puu sitoo haitallista hiilidioksidia ja pitää sen pois ilmakehästä. Metsänkasvattajat istuttavat kaadettujen puiden tilalle uusia taimia, jotka kasvavat uusiksi hiilinieluiksi. Puurakentamisen osuutta lisäämällä päästään lähemmäs ilmastotavoitteita luonnollisesti, ilman ulkoisen päästökompensoinnin tarpeesta johtuvia lisäkustannuksia.
Hiilijalanjälki on tulevaisuudessa laskettava kaikille rakennuksille
Ilmaston tila on ajanut meidät kohti ympäristötavoitteita, joiden yhtenä toimenpiteenä Suomi on ottamassa käyttöön vähähiilisyyttä koskevat rakennusmääräykset 2020-luvun puolivälissä. Ympäristöministeriön mukaan tuleva laki velvoittaa rakentajat arvioimaan rakennuksen vähähiilisyyttä laskemalla sen hiilijalanjäljen.
Vähähiilisen rakennuksen kokonaisuus syntyy rakennuksen elinkaaren huomioivasta, laaja-alaisesta suunnittelutyöstä, jonka avuksi ympäristöministeriössä on kehitteillä rakennuttajille yhtenäiset laskentakäytännöt. Nämä laskentatavat helpottavat rakennuttajien työtä, sillä niiden avulla pystytään mittaamaan ja arvioimaan yhtenäisesti rakentamisen aiheuttamia hiilipäästöjä. Ympäristöministeriön erikoisasiantuntija Matti Kuittisen mukaan kokonaisuuden on tarkoitus valmistua vielä tällä hallituskaudella, eli vuoteen 2024 mennessä. “Vähähiilinen rakentaminen vaatii rakennettavan tilan koon ja monikäyttöisyyden, perustusolosuhteiden, runkomateriaalien ja energianlähteiden valintojen huolellista suunnittelua, joita valmisteilla olevat laskelmat tulevat tukemaan”, Kuittinen selittää.
Kaadettu puu korvataan istuttamalla uusia taimia
Puurakentamisessa on tärkeää tarkastella mistä puu on peräisin. Vastuullisesti toimivat puuntuottajat takaavat metsien säilymisen ja vaalivat luonnon monimuotoisuutta. Honkarakenne ja Hoivarakentajat edellyttävät materiaali- ja palveluhankinnoissa YK:n periaatteiden mukaista, vastuullista toimintaa. Siksi käytämme vain PEFC-sertifioitujen raaka-ainetoimittajien puuta ja pyrimme lisäämään FCS-serifioidun puun käyttöä.
Sertifikaatit takaavat, että jokaisen kaadetun puun tilalle kasvatetaan uusia taimia, sekä luonnon monimuotoisuus pyritään turvaamaan. Kun sertifioidusta puusta valmistettu hirsi valitaan rakennusmateriaaliksi, pohjustetaan rakennuksen luontaisesti matala hiilijalanjälki ja se, että materiaalit on tuotettu vastuullisesti.
Hirsiseinässä hiilidioksidi pysyy poissa ilmakehästä
Puu on vähähiilisen rakentamisen supermateriaali, sillä se sitoo itseensä ympäristölle haitallista hiilidioksidia ja pitää sen poissa ilmakehästä. Hiili varastoituu puuhun kasvun aikana ja säilyy varastoituneena myös rakennuksen seinissä. Puurakennus toimii näin ollen hiilivarastona, jonka elinkaaren aikana istutetut taimet ovat jo kohonneet uudeksi metsäksi ja muodostaneet uuden hiilinielun.
Ympäristöministeriön mukaan vähähiilisessä rakentamisessa tulee tarkastella rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä. Tämä kattaa rakentamisvaiheen, käytön ja energiankulutuksen lisäksi myös rakennusmateriaalien valmistuksen ja purkamisen. Sen pitkän elinkaaren päätteeksi hirsimateriaalit voidaan kierrättää tai jatkojalostaa biopolttoaineeksi.
Puurakennuksen hiilijalanjälki on luonnollisesti pienempi
Puurakentamisen kustannustehokkuus hiililaskelmissa perustuu sen luonnollisesti pienempään hiilijalanjälkeen ja myönteiseen hiilikädenjälkeen. Puun tuottaminen, käsittely ja kuljettaminen kuormittaa ilmastoa tavanomaisia materiaaleja huomattavasti vähemmän. Green Building Partnersin mukaan massiivipuurakennuksen hiilijalanjälki on tuotantovaiheessa noin 60 prosenttia ja koko elinkaaren aikana noin 75 prosenttia tavanomaisen rakennuksen hiilijalanjäljestä. Tämä tarkoittaa, ettei käytetyn materiaalin päästöjä tarvitse lähteä kompensoimaan enää lisäkustannuksin muualla.
Kotimaisen tuotannon merkitys korostuu maailmantilanteiden vaihdellessa
Kuittinen kertoo, että rakennusalalla on havaittavissa nyt selvä muutos, kun maailmantilanteen vaikutukset ajavat meidät yhä tiiviimmin valitsemaan materiaaleja läheltä ja suunnittelemaan tarkemmin mitä rakennetaan. Lähellä tuotettu puu on hiilijalanjäljeltään ylivoimainen kaukaa kuljetettuun puuhun nähden. Kuittinen näkee myönteisenä asiana, että puutavaramme siirtyisi enemmän pitkäikäisiin tuotteisiin sen sijaan, että ne ovat nenäliinan kaltaisissa tuotteissa, joista hiili pääsee nopeammin takaisin ilmakehään. “Tämä on tietysti toteutettava niin, etteivät hakkuutasot nousisi nykyisestä”, Kuittinen toteaa.
Yhtenäiset hiilipäästöjen laskentatavat -ja mittarit luovat yhtenäisyyttä rakennusalalle, kun kaikilla on mahdollisuus käyttää samoja päästölaskelmia, ja samat ilmastotavoitteet sitovat niin kuntia kuin rakentajia. Puun erityisten ominaisuuksien avulla ilmastotavoitteisiin päästään luonnollisesti, ilman ulkoistettuja kompensaatioita.
