Hirsirakennuksessa on hyvä olla

loka 19, 2020 | Hiilineutraali

Pientalo- ja vapaa-ajan rakentamisesta nähdään, että silloin kun käyttäjät saavat valita, mistä materiaalista rakennetaan, puu tulee valituksi.

Markku Karjalainen, rakennusopin professori ja puurakentamisen ja -arkkitehtuurin dosentti

 

Hirsi hellii aisteja

Mitä enemmän kuuntelemme käyttäjiä myös julkisessa rakentamisessa, sitä enemmän tulemme rakentamaan massiivipuusta, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professori Markku Karjalainen. “Kyllähän näistä kantautuu pelkästään hyvää tietoa, kun tutkitaan viihtyisyyttä ja mitataan ihmisten verenpainetta, hyvää mieltä ja muuta. Käyttäjiltä vaikkapa näistä puukouluista Kuhmosta ja Pudasjärveltä tulee todella hyvät viestit.” Pudasjärven hirsikampuksen rehtori Mikko Lumme vahvistaa puurakentamiseen erikoistuneen professorin sanat omalla kokemuksellaan. “Akustisena materiaalina puu ja hirsi ovat verrattomia”, Lumme sanoo ja jatkaa: “Se, miten hirsi ja puu vaikuttavat psyykkiseen oppimisympäristöön, oppilaiden hyvinvointiin ja henkilökunnan viihtyvyyteen, se on ollut täysin kiistatonta.” Samaa sanoo hirsirakenteisen Koiviston koulun rehtori Matti Kuusinen. Äänekoskella hirsikoululta toivottiin juuri hyvää akustiikkaa, puhdasta sisäilmaa ja luonnonläheisyyttä. Rehtorin mukaan odotukset ovat täyttyneet. “Tiloissa on miellyttävä akustiikka ja sisäilmaakin on kehuttu. Hirsirakennus sopii hienosti myös kylän maisemaan.”

Puu tasaa ilmankosteuden vaihteluita

Hirren luonnolliset ominaisuudet suojaavat rakennusta kosteusvaurioilta, joista sisäilmaongelmat usein saavat alkunsa. Kun rakennukseen pakkautuu hetkellisesti suuri ihmisjoukko, huoneilman kosteustaso nousee. Tällöin massiivipuun rakenne sitoo kosteutta itseensä tasapainottaen nousupiikin. Kun ilmankosteus laskee esimerkiksi kylmän pakkassään vuoksi, hirsirakenne luovuttaa kosteutta takaisin sisäilmaan. Tasapainoinen ilmankosteus tekee hirsirakennuksesta viihtyisän ympäristön kaikkina vuodenaikoina. Kesäisin rakennuksessa voidaan nauttia mukavasta viileydestä, ja talvisaikaan se pitää käyttäjänsä lämpimänä.  “Tässä suhteessa puu on supermateriaali”, Karjalainen toteaa ja jatkaa: “Kuhmon puukoulussa tehdään parhaillaan tutkimusta sisäilma- ja terveysasioista. Nämä homekouluihin ja sisäilmaan liittyvät ongelmat satavat kyllä nyt puurakentamisen laariin.” Puu on myös kestävä materiaali kulutusta vaativissa sisäpinnoissa. Pudasjärven rehtori Lumme kehuu sen helppohoitoisuutta. “Omassa koulussamme ei löydy hirteen tulleita jälkiä tai tahroja käytännössä lainkaan. Monissa kivi- tai kipsilevykouluissa tehdään jo muutaman vuoden päästä huoltomaalauksia ja pakkeloidaan.”

Ihminen valitsee puurakennuksen, jos voi

Puurakentamiseen perehtyneenä professorina Karjalainen on ollut mukana useissa hankkeissa, jossa on selvitetty puurakentamisen vaikutuksia ihmisten viihtyvyyteen. Karjalainen toivoo, että asukkaiden ja käyttäjien toiveita kuunneltaisiin enemmän myös suurten kohteiden, kuten kerrostalojen ja julkisten rakennusten suunnittelussa.  “Suomessa puuhun liittyy tunneperäisiä siteitä, puu koetaan kodikkaaksi ja lämminhenkiseksi”, Karjalainen kuvailee. “Meillä pientaloista 85 % on puurunkoisia, ja tänä päivänä näistä neljännes on massiivipuisia. Vapaa-ajan rakennuksista puisia on 98 %. Näissä hankkeissa asukas itse saa päättää, mistä materiaalista rakentaa, ja silloin puu tulee valituksi.”

Hirsikoulu on kunnan vetovoimatekijä

Karjalainen muistuttaa, että kilpailukyky tarkoittaa monia asioita. “Olen parhaillaan mukana EU-hankkeessa, jossa tutkitaan puukerrostalorakentamisen kilpailukykyä. Siinä nähdään kilpailukyky laajempana kuin pelkkä hinta. Kilpailukykyä on myös kotimaisuus, kuiva rakentamistapa, pitkälle viety jalostusaste tehtaassa, asukasystävällisyys ja hiilijalanjälkiasiat.” Se on helppo allekirjoittaa. Matti Kuusisen mukaan hirrestä rakennetulla koululla on jo ollut positiivinen vaikutus Koiviston kylän vetovoimaan. “Kyllä tämä hieno hirsikoulu tuntuu lisänneen kiinnostusta asuinalueeseen. Muutamia perheitä on tänne muuttanutkin sen takia.” Pudasjärven hirsikampuksen herättämä julkisuus on omassa luokassaan. “Meillä on vajaassa neljässä vuodessa käynyt yli 10 000 kävijää joka puolelta maailmaa. Tämä hirsikampus on merkittävällä tavalla ollut osa Pudasjärven mainetta hirsipääkaupunkina”, Mikko Lumme kuvailee.

Tutustu vastuulliseen rakentamiseen

Päiväkoti, jossa on raikkaat, hyvin äänieristetyt tilat leikille ja levolle. Koulu, jossa tilat eivät rajoita toimintaa vaan ohjaavat yhteisölliseen, vuorovaikutukselliseen oppimiseen. Hoivakoti, jonka aistiystävälliset ja arkea helpottavat ratkaisut ylläpitävät toimintakykyä ja keventävät hoitotyötä. Lataa vastuullisen rakentamisen opas ja lue, miten me rakennamme.

Tutustu vastuulliseen rakentamiseen

Päiväkoti, jossa on raikkaat, hyvin äänieristetyt tilat leikille ja levolle. Koulu, jossa tilat eivät rajoita toimintaa vaan ohjaavat yhteisölliseen, vuorovaikutukselliseen oppimiseen. Hoivakoti, jonka aistiystävälliset ja arkea helpottavat ratkaisut ylläpitävät toimintakykyä ja keventävät hoitotyötä. Lataa vastuullisen rakentamisen opas ja lue, miten me rakennamme.