Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Siksi kaupunki on lisännyt puun käyttöä rakentamisessa, ja myös varhaiskasvatuksen tiloja on toteutettu puusta. Koska Helsingissä ei ole omaa hirsipäiväkotia, sen vaikutuksesta työvoiman saatavuuteen ei vielä tiedetä. Vaikka tilat ovat yksi kriteeri hakeutua määrättyyn työpaikkaan, varhaiskasvatusjohtajan mukaan oleellisinta on se, miten tilat ja pedagogiikka kytketään yhteen. Voisiko hirsipäiväkoti houkutella työntekijöitä Helsingissäkin, on pohtimisen arvoinen kysymys.
Rakentaminen voi viedä kohti hiilineutraaliutta
Hiilineutraali Helsinki on tavoite vuodelle 2030, ja koko Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kunnat ja kaupungit kirjaavat kiivasta vauhtia uusia ilmastotavoitteita osaksi strategioitaan ja ottavat harppauksia kohti ympäristöystävällisempää rakentamista.
Tehokas keino pienentää rakentamisen päästöjä ja päästä hiilineutraaliustavoitteisiin on hyödyntää rakentamisessa puuta. Kasvaessaan puu imee hiilidioksidia puolet painostaan. Puurakennuksessa tämä hiilidioksidi varastoidaan vuosikymmeniksi, jopa vuosisadaksi.
Hirren koko elinkaaren aikaiset päästöt rakennusmateriaalien valmistamisesta rakennuksen purkamiseen ovat materiaaleista pienimmät. Kaupunkialueille nouseekin yhä suurempia hirsisiä hiilinieluja: toimistorakennuksia, kerrostaloja, kouluja ja päiväkoteja.
Helsinki on lisännyt puurakentamista varhaiskasvatuksessa
Helsinki on voimakkaasti kasvava kaupunki, jossa myös lasten määrä kasvaa jatkuvasti. Nykyisellään varhaiskasvatus toimii noin 400 osoitteessa, hyvin erilaisissa tiloissa.
– Uusille ja tiivistyville alueille tarvitaan lisää varhaiskasvatuksen toimitiloja. Helsinkiin rakennetaankin vuosittain uusia päiväkoteja ja olemassa olevia tiloja peruskorjataan ahkerasti, Helsingin va. varhaiskasvatusjohtaja Ulla Lehtonen kertoo.
Helsinginkin kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoitteeksi hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Uudisrakentamisessa hiilineutraalisuustavoitteet näkyvät puun käytön lisääntymisenä. Myös varhaiskasvatuksen tiloissa hyödynnetään yhä enemmän puumateriaalia.
– Uusia kohteita on jo toteutettu puurakentamisella. Vuonna 2019 valmistunut päiväkoti Lapinmäki oli ensimmäinen Helsingissä valmistunut puurakenteinen palvelurakennus. Vuonna 2021 valmistunut päiväkoti Hopealaakso – Dh Silverdalen voitti vuoden 2021 puurakentamisen valtakunnallisen palkinnon. Hirsipäiväkotia Helsingistä ei vielä toistaiseksi löydy.
Hirsipäiväkodissa on hyvä ja terveellinen sisäilma
Puukiinteistöistä kantautuu pelkästään hyvää tietoa, kun tutkitaan viihtyisyyttä ja mitataan ihmisten verenpainetta tai hyvää mieltä.
– Mitä enemmän kuuntelemme käyttäjiä myös julkisessa rakentamisessa, sitä enemmän tulemme rakentamaan massiivipuusta, Tampereen yliopiston rakennusopin professori, puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti Markku Karjalainen toteaa.
Puurakennuksen viihtyisyys liittyy hänen mukaansa suurelta osin hyvään ja miellyttävään sisäilmaan.
– Kun rakennukseen pakkautuu hetkellisesti suuri ihmisjoukko, huoneilman kosteustaso nousee. Tällöin massiivipuun rakenne sitoo kosteutta itseensä tasapainottaen nousupiikin. Kun ilmankosteus laskee esimerkiksi kylmän pakkassään vuoksi, hirsirakenne luovuttaa kosteutta takaisin sisäilmaan. Tasapainoinen ilmankosteus tekee hirsirakennuksesta viihtyisän ympäristön kaikkina vuodenaikoina. Kesäisin rakennuksessa voidaan nauttia mukavasta viileydestä, ja talvisaikaan se pitää käyttäjänsä lämpimänä. Tässä suhteessa puu on supermateriaali, Karjalainen sanoo.
Espoon Lintuvaarassa sijaitseva Pilke tiedepäiväkoti Siru on Hoivarakentajien ja Pilkkeen yhteistyönä syntynyt, kotimaisesta hirrestä rakennettu päiväkoti. Luonnolliset puupinnat ja raikas sisäilma keräävät kiitosta käyttäjiltä. Vanhemmille on tärkeää, että perheen pienimmät viettävät päivänsä tiloissa, joissa ilma pysyy raikkaana aamusta iltaan. Puurakennuksessa viihtyvät lasten ohella myös työntekijät.
– Hirsirakennuksessa on todella hyvä olla, kertoo päiväkodin johtaja Martina Hamberg. Kuumanakin päivänä sisätiloissa on äärettömän raikasta. Ero on selvä ero verrattuna aiempiin yksiköihin, joita olen johtanut.
Myös päiväkodin varajohtajana työskentelevä Mira Vaalavuo kokee, että hirsirakennus vaikuttaa omaan työhyvinvointiin.
– Varhaiskasvatuksen välineiden ja tilojen on oltava ergonomisia ja turvallisia. Sisäilma on erittäin tärkeä osa tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta. Helsingin kaupunki edellyttää uusien kohteiden sisäilmalta sisäilmaluokituksen hyvää S2-tasoa, Ulla Lehtonen muistuttaa.
Hyvä akustiikka luo rauhallisen työympäristön
Lehtonen kertoo kuinka varhaiskasvatustilojen hyvä akustiikka on oleellinen asia paitsi pedagogisesti, myös henkilöstön hyvinvoinnin kannalta.
– Uusissa hankkeissa akustiikka otetaan tarkoin huomioon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, akustiikasta vastaavat omat asiantuntijansa.
Tilojen käyttötarkoitus määrittelee desibelirajat, jotka otetaan tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Lisäksi tilasijoittelulla ja materiaalivalinnoilla parannetaan tilojen hyvää ääniympäristöä. Puu on akustisesti erinomainen rakennusmateriaali. Hirsiseinä pysäyttää kaiken ylimääräisen äänen luoden rauhallisen ja miellyttävän toimintaympäristön.
Jaana Rainio johtaa kahta hirrestä rakennettua Pilke-päiväkotia Jyväskylässä ja Laukaassa. Päiväkodit ovat Hoivarakentajien ja Pilkkeen yhteistyönä syntyneitä, käyttäjälähtöisesti suunniteltuja varhaiskasvatusympäristöjä.
– Hirren viehätys syntyy sen terveellisyydestä ja kodikkuudesta. Puu luo akustisesti ja visuaalisesti miellyttävän tilan. Hirsisessä rakennuksessa lasten ja aikuisten stressitaso laskee ja mieli rauhoittuu, mikä tekee yhdessäolosta, leikistä ja levosta mukavampaa jokaiselle, Rainio kertoo.
Viihtyisillä toimitiloilla työvoimapulan kimppuun?
Varhaiskasvatusala kärsii työvoimapulasta. Etenkin kasvavalla pääkaupunkiseudulla on käynnissä mittavat rekrytoinnit henkilöstöpulan korjaamiseksi.
– Työvoimapula on rakentunut pitkän ajan kuluessa. Helsingissäkin on pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista, erityisopettajista ja lastenhoitajista, Ulla Lehtonen kertoo.
Selvitysten mukaan tärkeimpiä syitä hakeutua tiettyyn työpaikkaan on hyvä johtaminen.
– On havaittu, että henkilökuntaa saattaa siirtyä tietyn johtajan perässä paikasta toiseen. Hyvä työyhteisö, jossa on mahdollisuus kehittyä ja oppia ja tietysti hyvä työilmapiiri ja palkitseminen ovat työpaikan valintaan vaikuttavia asioita. Näitä olemme pyrkineet aktiivisesti edistämään.
Tilat voivat Lehtosen mukaan olla yksi kriteeri hakeutua määrättyyn työpaikkaan.
– Joskus työntekijälle on haettu työyksikkö nimenomaan tilan perusteella.
Vaikka tilat ovat yksi työolosuhteisiin liittyvä näkökulma, ne eivät yksin ratkaise Helsingin varhaiskasvatuksen työvoimapulaa. Olennaista on se, miten tilat ja pedagogiikka kytketään yhteen, eli miten toiminta on suunniteltu ja organisoitu käytettävissä olevissa tiloissa sisällä ja ulkona.
Mahdollisuus osallistua lisää viihtymistä työpaikalla.
– Helsingissä henkilöstö osallistuu tilojen käytön suunnitteluun ja esimerkiksi tilojen irtokalusteiden valintaan. Kalustesuunnitteluvaiheessa on mahdollista vaikuttaa joihinkin materiaalivalintoihin. Voisiko hirsipäiväkoti houkutella henkilöstöä Helsingissäkin, on mielenkiintoinen, pohtimisen arvoinen kysymys.
Jaana Rainion kokemus Jyväskylän seudulta on se, että tiloilla on keskeinen merkitys henkilöstön viihtyvyydelle.
– Työnhakijat tuovat jo rekrytointivaiheessa esille kiinnostuksensa nimenomaan hirsirakenteiseen päiväkotiin työpaikkana. Uudet työntekijät kiinnittävät ensimmäisenä huomion hirsiseiniin, Rainio kertoo.
