Siirry suoraan sisältöön
Artikkelit

Oppikylä syntyi uuden sukupolven tarpeisiin

Koulu on yhdessäolon paikka, jossa lasten tulee saada kasvaa terveellisissä, hengittävissä ja aistiystävällisissä tiloissa, jotka tulvivat valoa ja iloa.

4 min lukuaika
Oppikylä syntyi uuden sukupolven tarpeisiin

”Tällä tavalla tulee kaiken kaikkiaan paremmin mietitty lopputulos. Kustannuksissa voi säästää ihan huomattavasti, ja saa paljon paremman rakennuksen kuin osasi edes kuvitella.”

Julianna Nevari, oppimisympäristöasiantuntija

Valoa, iloa ja katse tulevaisuuteen

Koulu on yhdessäolon paikka, jossa lasten ja aikuisten tulee saada kasvaa terveellisissä, hengittävissä ja aistiystävällisissä tiloissa, jotka tulvivat valoa ja iloa. Koulun rakentaminen ei ole kunnalle läpihuutojuttu, vaan investointi pitkälle tulevaisuuteen. Kunnan tulevat tarpeet on otettava suunnittelussa huomioon.

“Koulua ei rakenneta yhtä sukupolvea varten, vaan sen täytyy voida olla oppimisympäristönä vuosikymmenten ajan”, toteaa Pudasjärven hirsikampuksen rehtori Mikko Lumme, joka oli oppimisympäristövalmentajana mukana luomassa Oppikylä-konseptia, täysin uudenlaista tapaa suunnitella ja rakentaa käyttäjälähtöinen, ekologinen ja kestävä koulu.

“Koulun täytyy pystyä olemaan oppimisympäristönä vuosikymmenten ajan.”

Mikko Lumme, Pudasjärven hirsikampuksen rehtori

Oppikylä

Oivallus, että kouluja pitäisi rakentaa ihan toisin

“Meillä syntyi ajatus, että kouluja pitäisi alkaa rakentaa ihan toisin”, kertoo Hoivarakentajien liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouni Salmi, jonka käsissä Oppikylä-konseptin langat ovat. “Innostavat ja terveelliset oppimisympäristöt täytyy olla mahdollista toteuttaa myös muualla kuin vauraissa kasvukeskuksissa.” Jotta se on mahdollista, täytyy jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon koulurakennuksen koko elinkaaren mittainen käyttö. “Tilojen pitää joustaa kunnan tarpeisiin nyt sekä vuoden päästä, ja lopulta niiden pitää pystyä muuntumaan vaikkapa kirjastoksi tai ikäystävälliseksi toimintakeskukseksi. Kouluille pitäisi palauttaa niiden historiallinen asema koko kylän kohtaamispaikkana, jossa on toimintaa aamusta iltaan.”

Hoivarakentajat on käyttäjälähtöisen tilasuunnittelun edelläkävijä kymmenien hoiva- ja päiväkotien kokemuksella. Vuonna 2018 yrityksen sisällä syntyi ajatus palauttaa myös koulujen suunnittelu niille, joille se kuuluu: koulussa työskenteleville. Salmi kokosi oppimisympäristöjen asiantuntijoita saman pöydän ääreen. “Emme me ole itse mitään koulusuunnittelijoita”, Salmi kertoo. “Me halusimme koota yhteen parhaat asiantuntijat, jotka ymmärtävät juuri sen käyttäjän tarpeen.” Rakennusmateriaaliksi Oppikylä-koululle valikoitui Honkarakenteen puhdas, hengittävä, suomalainen hirsi, josta Hoivarakentajilla on jo pitkän linjan hyvä kokemus.

“Me halusimme koota yhteen parhaat asiantuntijat, jotka ymmärtävät juuri sen käyttäjän tarpeen.”

Jouni Salmi, Hoivarakentajat Oy

Moniammatillinen yhteistyö oppilaan parhaaksi

“Tässä oli esimerkillinen lähtötilanne, että pyrittiin luomaan jotain aivan uutta. Oli hienoa nähdä, miten Honkarakenne ja Hoivarakentajat kantavat huolta työhyvinvoinnista ja suomalaisen rakennuskulttuurin vaalimisesta ja kehittämisestä. Huikeaa oli myös kuulla siitä kiinnostuksesta, joka Suomessa on hirsisiin oppimisympäristöihin”, Mikko Lumme kuvailee.

Todellisena huippuhetkenä Salmi kuvaa ensimmäisen puhelinkeskustelunsa oppimisympäristöasiantuntija ja tutkija Marko Kuuskorven kanssa. “Marko oli autossa, kun soitin. Hän sanoi jo odottaneensa, että joku Suomessa alkaisi tuotteistaa kouluja tällä tavalla.” Kuuskorpi lähti Oppikylä-tiimiin yhdessä Julianna Nevarin kanssa. Nevari on strateginen muotoilija ja kokenut työ- ja oppimisympäristöasiantuntija, joka on kuuden vuoden ajan kiertänyt Kuuskorven kanssa luennoimassa toimintakulttuurin muutoksesta ja oppimisympäristöjen kehittämisestä ympäri Suomen. “Lähdimme Markon kanssa innolla mukaan ideoimaan oppimisympäristökonseptia, jossa yhteiskehittäminen on keskeinen elementti”, Nevari kertoo.

Moniammatillinen koulusuunnittelu

Käyttäjät edellä piirustuksista toimivaan arkeen saakka

Jokaisen Oppikylän suunnitteluun kuuluu työpajoja, joissa koulun henkilökunta saa istua samaan pöytään arkkitehtien kanssa suunnittelemaan tulevaa työpaikkaansa. “Meillä on siinä moniammatillinen tiimi”, Nevari kertoo. “Käyttäjien kanssa ideoimalla varmistetaan, että tuleva rakennus tukee sille suunniteltua käyttöä. Oppikylä tarjoaa mahdollisuuden muutokselle. Yhteisö kuitenkin päättää, kuinka iso muutosloikka otetaan. Pyrimme tukemaan aina kyseisen kunnan omaa painopistettä ja tahtotilaa.” Koulun toimintakulttuuria ei nimittäin muuteta vain seiniä rakentamalla. “Pitää ymmärtää kokonaisuutta, fyysisiä, sosiaalisia ja virtuaalisia tekijöitä, jotka sitovat koulun toimintakulttuurin yhteen”, Nevari kuvailee.

Siksi tuki ei saa loppua rakennuksen valmistumiseen. “Oppikylässä rakennetaan täysin uutta oppimistilan konseptia, joka sisältää myös henkilökunnan perehdyttämisen”, Pia Lumme kertoo. Pia ja Mikko Lumme saivat tehtäväkseen luoda toimintamallit tähän pedagogiseen käyttöönottokoulutukseen ja tukeen, joka jatkuu tarvittaessa koko ensimmäisen lukuvuoden ajan. “Oppimista ei ole vain ne seinät, vaan se, mitä siellä tapahtuu. Oppikylässä tarjotaan apua esimerkiksi siihen, että voidaan ottaa digiloikka tai lisätä yhteistä vuorovaikutusta.”

“Oppikylä tarjoaa mahdollisuuden muutokselle. Yhteisö kuitenkin päättää, kuinka iso muutosloikka otetaan.”

Julianna Nevari, oppimisympäristöasiantuntija

Paras ratkaisu kunnalle, jossa ikäluokat pienenevät

Oppikylän keskeisimpiä tavoitteita on tehdä unelmien koulu mahdolliseksi kaikille, myös pienille tai muuttotappion kanssa kamppaileville kunnille. Mukana olleiden asiantuntijoiden mielestä tavoitteeseen päästiin yllättävänkin hyvin. “Oppikylän voi hankkia omaan tarpeeseen sopivalla vuokra- tai palvelumallilla”, Salmi kertoo. “Ei tarvita kunnanvaltuuston veret seisauttavia kertainvestointeja, vaan kunta voi käyttää nekin rahat sinne, missä niitä tarvitaan enemmän.”

Nevari painottaa varhaisen suunnittelun merkitystä. “Tällä tavalla tulee kaiken kaikkiaan paremmin mietitty lopputulos. Tässä on kestävän tulevaisuuden näkökulma, pystytään jo etukäteen huomioimaan laskevat oppilasennusteet. Käyttäjän näkökulmasta saadaan haluttavat tilat, tilaajan näkökulmasta taas tehokkaammat, neliöitä säästävät ja tulevaisuusorientoituneemmat tilat. Sillä on ehdottomasti brändiarvoa. Jos on tarpeeksi ajoissa liikkeellä, kustannuksissa voi säästää ihan huomattavasti, ja saa paljon paremman rakennuksen kuin osasi edes kuvitella.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ota yhteyttä

Siitä yhteisen hyvän kasvattaminen alkaa!