Tulevaisuuden kaupungit rakennetaan massiivipuusta
Edelläkävijäkaupungit huomioivat jo nyt tulevat säädökset ja ovat mukana puurakentamisen trendissä. Esimerkiksi Vantaa kaavoittaa alueita jo yksinomaan puurakentamiseen ja rakentaa myös kaupungin koulut ja päiväkodit jatkossa puurunkoisina Mitä enemmän puuta kohteessa hyödynnetään, sitä suuremmat ovat ilmastohyödyt alhaisen hiilijalanjäljen, suuren hiilivaraston ja hiilikädenjäljen ansiosta. Massiivipuusta voidaan toteuttaa paitsi ympäristöystävällisiä, myös sisäilmaltaan toimivia, viihtyisyydeltään ainutlaatuisia kiinteistöjä.
Säädöksillä ja massiivipuulla rakentamisen hiilijalanjäljen kimppuun
Rakentamisen hiilijalanjälkeä kannattaa lähteä vähentämään ajoissa. Maankäyttö- ja rakennuslain asetukseen ollaan vuoteen 2025 mennessä viemässä vaatimusta hiilijalanjälkilaskennasta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Puurakentamisella voidaan pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä, koska puurakenteiden valmistuksenaikaiset päästöt ovat pienet.
– Hiilijalanjälki vaikuttaa jatkossa esimerkiksi rakennusluvan saamiseen. Kun hiilijalanjäljen asetukset astuvat voimaan, puukohteet tulevat pärjäämään tässä mittelössä. Puun käytön lisäämisellä tavoitteiden mukaisiin päästövähennyksiin päästään helposti, Tampereen yliopiston rakennusopin professori, puurakentamisen dosentti Markku Karjalainen kertoo.
Puun ympäristöystävällisyys saa yhä useammat toimijat kallistumaan puurakentamiseen.
– Yksi kuutiometri kasvavaa puuta sitoo fotosynteesin kautta noin tuhat kiloa hiilidioksidia itseensä, samalla vapautuu noin 700 kiloa happea ilmakehään. Puun vajaan 500 kilon kuivapainosta puolet on hiiltä. Puun vanhetessa fotosynteesi hidastuu, jolloin puuhun varastoitunut hiilidioksidi on kannattavaa sitoa kiinteistöihin, Karjalainen opastaa.
Hirsipäiväkotiin on halukkaita jonoksi asti
Hirrestä ja massiivipuusta rakennetut julkiset rakennukset esimerkiksi koulut, päiväkodit ja palvelutalot ovat tunnelmaltaan ja akustiikaltaan viihtyisiä ja rauhoittavia. Puurakennuksen sisäilma on suotuisa, sillä puu tasaa luontaisesti sisäilman kosteutta.
Jyväskylän kaupungin palvelukoordinaattori Heli Arnberg on kokenut puurakennuksen ainutlaatuisuuden vierailtuaan useasti vuonna 2019 valmistuneessa hirsipäiväkoti Versossa.
– Vaikuttuneena totean, etten ole reilun 31 työvuoteni aikana koskaan ennen nähnyt yhtä kaunista ja houkuttelevaa päiväkotiympäristöä. Kokonaisuus on toiminnallisesti ja visuaalisesti tarkkaan harkittu. Suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on ollut lapsen maailma, lapsen hyvä arki, Arnberg ihastelee.
Hirsipäiväkodissa on hänen mukaansa käsin kosketeltava rauha.
– Hirsi luo akustiikaltaan hiljaisen ja tunnelmaltaan rauhoittavan miljöön. Tämän kokevat kaikki tilaan astuvat, niin työntekijät kuin lapset perheineen. Ei ihme, että Versoon on halukkaita jonoksi asti. Itsekin toivoisin, että omat lapsenlapseni saisivat kasvaa rauhoittavassa hirsipäiväkodissa.
Myönteisiä kokemuksia puurakennuksessa oleskelusta ja työskentelystä on laajalti. Puukiinteistöt lisäävätkin alueiden arvostusta ja jopa arvoa.
– Sisäilmaongelmat vaivaavat maamme kiinteistöjä. Työntekijät ja vanhemmat ovat muuttaneet jopa paikkakunnalta toiselle, jotta he voivat työskennellä terveellisessä ympäristössä ja tarjota lapsille mahdollisuuden käydä puukoulua, Karjalainen tietää.
Puun hyvinvointia edistävät ominaisuudet perustuvat positiivisten kokemusten perusteella myös tutkimuksiin.
– Puun käytön vaikutuksia tutkitaan maailmanlaajuisesti. Suomessa muun muassa Kuhmon Tuupalan koulussa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, minkälaisia psyko-fyysisiä vaikutuksia puurakennuksella käyttäjäänsä on, Karjalainen kertoo.
Vantaan koulut ja päiväkodit tehdään jatkossa puurunkoisina
Kunnissa ja kaupungeissa selvitetään yhä useammin vaihtoehto rakentaa ilmastoystävällisestä, sisäilman ja hyvinvoinnin kannalta terveellisestä puusta.
– Puurakentamista edistetään kunnissa esimerkiksi hankintapäätöksellä. Kunnat ja kaupungit voivat itsenäisesti luoda kilpailukriteerit ja päättää rakentaa puusta. Tontinluovutusehdot voidaan määrittää tukemaan puurakentamista. Myös asemakaavamääräyksin voidaan vauhdittaa puurakentamista. Kaavassa voidaan linjata puu julkisivumateriaaliksi tai jopa runkorakenteeksi, Karjalainen listaa.
Edelläkävijä, vuoteen 2030 mennessä hiilineutraaliksi julistautunut Vantaan kaupunki on puurakentamisen linjauksissaan päättänyt kaavoittaa jokaiselle suuralueelleen yksinomaan puurakentamiseen keskittyvän kohdealueen. Päiväkodeissa ja kouluissa ekologisesti kestävä ja rakennusteknisesti ihanteellinen puu on linjattu pääasialliseksi runkomateriaaliksi.
Vantaalla katsotaan, että kuntien olisi viisasta yhdistää voimansa edistääkseen puurakentamista.
– Yksittäisten rakennusten sijaan kuntien olisi kannattavaa tilata useampia puurakennuksia samalta toimittajalta. Tämä vaikuttaisi tavarantoimittajien ja urakoitsijoiden tarjouksiin ja suunnittelutyöhönkin voitaisiin näin satsata enemmän resursseja, Vantaan rakennuttaja-arkkitehti Sini Koskinen pohtii.
Puurakennus on mahdollista toteuttaa samaan hintaan, jopa edullisemmin kuin tavanomaisesti rakentaen. Esimerkiksi Vantaalla puu on voittanut kilpailutuksia. Kokonaistarkastelussa puun hinta-hyötysuhde ja ympäristöarvot ovat lyömättömiä.
Mikäli rakennusta ei tehdä kokonaan puusta, jo puun käytön lisääminen ja energiaintensiivisten, vähemmän ilmastoystävällisten rakennusmateriaalien korvaaminen puulla pienentää Markku Karjalaisen mukaan päästöjä.
– Kuntien ja kaupunkien kannattaa aktiivisesti etsiä ne kohteet, joissa puuta on mahdollista käyttää. Mitä enemmän puuta hyödynnetään, sitä pienemmäksi rakentamisen hiilijalanjälki voidaan saada.
