Kuvittele kunta, jossa on 8 000 asukasta. Väestöennuste näyttää laskua, mutta yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa. Hoivapaikkoja tarvitaan, mutta yksikään suuri kiinteistösijoittaja ei ole kiinnostunut.
Kunta perustaa kiinteistöyhtiön, joka rakentaa 40-paikkaisen hoivakodin. Investointi on kuusi miljoonaa euroa – 2,4 miljoonaa pääomasijoituksena yhtiöön, loput pankkilainasta.
Hoivakoti vuokrataan 20 vuodeksi kokeneelle palveluntuottajalle. Vuokra on 300 000 euroa vuodessa ja se kattaa yhtiön lainanhoidon kulut täysin. Kunnalle ei synny käyttökustannuksia.
Kahdenkymmenen vuoden kuluttaa kunnan omistama yhtiö on velaton. Kiinteistöllä on yhä arvonsa ja se on työllistänyt kuntalaisia vuodesta toiseen.
Uusi malli Suomessa
Perinteisesti kunnat ovat joko ostaneet palvelut kokonaan tai jättäneet rakentamisen yksityisille toimijoille. Tämä on kolmas tie.Kunta perustaa kiinteistöyhtiön ja omistaa sen täysin. Yhtiö rakentaa ja omistaa kiinteistön, mutta yksityinen tuottaja hoitaa palvelut. Käytännössä yhtiö on tekninen ratkaisu, joka täyttää kilpailuneutraliteettivaatimukset – mutta määräysvalta säilyy täysin kunnalla.
Malli yhdistää parhaat puolet: kunta säilyttää päätösvallan kiinteistöön ja sen käyttöön, mutta ei vastaa päivittäisestä palvelutuotannosta.
Mitä kunta tällä saavuttaa?
Työpaikkoja. 40-paikkainen hoivakoti työllistää noin 35–45 ihmistä – hoitajia, kiinteistöhuoltajia, keittiöhenkilökuntaa. Pysyviä työpaikkoja omalle alueelle.
Lähipalveluita. Kun hoivaa tarvitsevat voivat asua kotiseudullaan, perheet pysyvät lähellä toisiaan. Omaiset voivat vierailla helposti ja yhteys säilyy.
Signaalin hyvästä kehityksestä. Tulevaisuuteen investoiva kunta lähettää viestin: uskomme kotipaikkaamme ja sen elinvoimaan.
Miksi kaikkiin kuntiin ei rakenneta?
Suuret kiinteistösijoittajat tekevät päätöksensä kovan datan perusteella. Vain 39 suomalaisen kunnan ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä.
Kun voittoa tavoitteleva sijoittaja pohtii, mihin laittaa rahansa kiinni pariksi vuosikymmeneksi, hän valitsee paikan, jossa asukkaita on varmasti myös tulevaisuudessa. Tässä logiikassa on kunnan kannalta ikävä puoli. Ennusteet voivat nimittäin toteutua juuri siksi, että niihin uskotaan.
Ja kun palvelut katoavat, katoavat myös ihmiset. Ensin lähtee kauppa, sitten pankki. Hoivaa tarvitsevat kuljetetaan maakuntakeskukseen. Viesti on selvä: täällä ei ole tulevaisuutta, ja alamäki jyrkkenee.
Entä jos väestö vähenee silti?
Kysymys on hyvä, sillä väestöennusteen mukaan suurimmassa osassa kuntia väestö vähenee.
Mutta hoivatarve ei katoa minnekään. Yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa vuoteen 2050 mennessä 174 000 hengellä. Tämä koskee myös kuntia, joiden kokonaisväkiluku laskee – sielläkin ikäihmisten osuus kasvaa.
Hoivatarve ei vähene samassa suhteessa kuin väestö. Vaikka kokonaisväkiluku laskee, ikäihmisiä on silti. He tarvitsevat hoivaa riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat. Ja jos kunnassa ei ole palveluita, vähenee väestö varmasti. Mutta jos palveluihin panostetaan, on mahdollista säilyttää tai jopa vahvistaa kunnan elinvoimaa.
Uusi hoivakoti on rakennettava joustavaksi. Se voi muuttua päiväkodiksi, asunnoiksi tai yhteisötilaksi sen mukaan, mitä kunta tarvitsee. Investointi ei ole koskaan turha.
Entä jos palveluntuottaja menee konkurssiin?
Vuokrasopimuksessa voidaan sopia ehdoista. Jos palveluntuottaja ajautuu vaikeuksiin, kunnan yhtiö voi tarjota tilat toiselle toimijalle. Kiinteistö ei ole sidottu yhteen yritykseen.
Käytännössä suuret palveluntuottajat ovat vakavaraisia toimijoita, joiden liiketoiminta on hajautettua. Yhden yksikön ongelmat eivät kaada koko yritystä.
Entä jos emme löydä vuokralaista?
Tämä on todellinen riski pienissä kunnissa. Asiaa kannattaakin selvittää etukäteen – onko alueella palveluntuottaja, joka on kiinnostunut? Siksi kunta tarvitsee kumppaniksi toimijan, joka tuntee paikalliset olosuhteet, osaa rakentaa oikeanlaisen kiinteistön ja tuo neuvottelupöytään valmiiksi kartoitetut vaihtoehdot palveluntuottajaksi.
Mikä on Hoivarakentajien rooli?
Me Hoivarakentajat annamme kunnalle avaimet käteen.
- Kartoitamme tarpeen yhdessä kunnan kanssa
- Autamme yhtiön perustamisessa ja hallinnon käynnistämisessä
- Etsimme ja esittelemme palveluntuottajat – hoivakoti ei jää tyhjäksi
- Suunnittelemme oikean kokoisen kiinteistön – ei liian suurta, ei liian pientä
- Rakennamme hirsirakennuksen, joka on muunneltavissa tulevaisuuden tarpeisiin
- Autamme neuvotteluissa kunnan yhtiön ja palveluntuottajan välillä
Rohkeutta tarvitaan!
Päätös ei ole helppo. Se vaatii uskoa omaan kuntaan ja pitkäjänteisyyttä. Kunta voi toki hyväksyä ennusteet ja katsoa, kun hoivaa tarvitsevat kuljetetaan muualle, työpaikat katoavat, nuoret muuttavat pois ja kylänraitti hiljenee.
Mutta jokaisella suomalaisella on oikeus asua kotiseudullaan niin kauan kuin haluaa. Ja kunnat voivat ihan itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Jatketaanko keskustelua? Katsotaan yhdessä, miten malli toimisi käytännössä ja sopisiko se juuri sinun kuntaasi. Tapaamme mielellämme paikan päällä.
Ota yhteyttä: mikko.vainioranta@hoivarakentajat.fi | puh. 040 701 5325
