Hirsi hellii aisteja
Mitä enemmän kuuntelemme käyttäjiä myös palvelurakentamisessa, sitä enemmän tulemme rakentamaan massiivipuusta, sanoo Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professori Markku Karjalainen. “Kyllähän näistä hirsisistä rakennuksista kantautuu pelkästään hyvää tietoa, kun tutkitaan viihtyisyyttä ja mitataan ihmisten verenpainetta, hyvää mieltä ja muuta.”
Kirkkonummella sijaitsevan hirsihoivakoti Villa Sipriinan työntekijöiden kokemukset vahvistavat professorin sanat. Hoivayrittäjä Anu Harttunen-Rytkönen kertoo, että työntekijät kokevat uudet hirsitilat rauhoittavina. “Meidän henkilökunta jää välillä tänne yöksi, osa kun on pitkästä matkasta. He sanovat nukkuvansa hyvin. Itseasiassa eilen yksi työntekijä näytti kellostaan unitiedot, että hän nukkuu palauttavaa ja syvää unta pidempään kuin kotona.“
Puu tasaa ilmankosteuden vaihteluita
Hirren luonnolliset ominaisuudet suojaavat rakennusta kosteusvaurioilta, joista sisäilmaongelmat usein saavat alkunsa. Kun rakennukseen pakkautuu hetkellisesti suuri ihmisjoukko, huoneilman kosteustaso nousee. Tällöin massiivipuun rakenne sitoo kosteutta itseensä tasapainottaen nousupiikin. Kun ilmankosteus laskee esimerkiksi kylmän pakkassään vuoksi, hirsirakenne luovuttaa kosteutta takaisin sisäilmaan.
Tasapainoinen ilmankosteus tekee hirsirakennuksesta viihtyisän ympäristön kaikkina vuodenaikoina. Kesäisin rakennuksessa voidaan nauttia mukavasta viileydestä, ja talvisaikaan se pitää käyttäjänsä lämpimänä. “Tässä suhteessa puu on supermateriaali”, Karjalainen toteaa ja jatkaa: “Kuhmon puukoulussa tehdään parhaillaan tutkimusta sisäilma- ja terveysasioista. Nämä sisäilmaan liittyvät ongelmat satavat kyllä nyt puurakentamisen laariin.”
Ihminen valitsee puurakennuksen, jos voi
Puurakentamiseen perehtyneenä professorina Karjalainen on ollut mukana useissa hankkeissa, jossa on selvitetty puurakentamisen vaikutuksia ihmisten viihtyvyyteen. Karjalainen toivoo, että asukkaiden ja käyttäjien toiveita kuunneltaisiin enemmän myös suurten kohteiden, kuten kerrostalojen ja julkisten rakennusten suunnittelussa.
“Suomessa puuhun liittyy tunneperäisiä siteitä, puu koetaan kodikkaaksi ja lämminhenkiseksi”, Karjalainen kuvailee. “Meillä pientaloista 85 % on puurunkoisia, ja tänä päivänä näistä neljännes on massiivipuisia. Vapaa-ajan rakennuksista puisia on 98 %. Näissä hankkeissa asukas itse saa päättää, mistä materiaalista rakentaa, ja silloin puu tulee valituksi.”
Hirsirakennus on kilpailuvaltti
Karjalainen muistuttaa, että kilpailukyky tarkoittaa monia asioita. “Olen parhaillaan mukana EU-hankkeessa, jossa tutkitaan puukerrostalorakentamisen kilpailukykyä. Siinä nähdään kilpailukyky laajempana kuin pelkkä hinta. Kilpailukykyä on myös kotimaisuus, kuiva rakentamistapa, pitkälle viety jalostusaste tehtaassa, asukasystävällisyys ja hiilijalanjälkiasiat.”
Se on helppo allekirjoittaa. Anu Harttunen-Rytkönen kertoo, että hirsinen hoivakoti ihastuttaa niin asukkaita, työntekijöitä kuin naapureitakin. Kuntapäättäjiä on käynyt kauempaakin taloa katsomassa. “Moni sanoo, että kyllä me saamme olla onnellisia, että meillä on tällaiset tilat. Muutama henkilö on lähtenyt täältä kyynelsilmin, he ovat olleet niin liikuttuneita siitä, miten ihanat tilat meillä on.”
