Oulun Nallikarin virkistysalueen tuntumaan nousevan hirsikoulun luonnonläheinen ja perinteistä ammentava muotokieli on ehtinyt ihastuttaa ohikulkijoita jo keskeneräisenä. Suunnitelmiin tutustuneilta on kuultu lausahduksia ”oululaisesta nurinpäin käännetystä tervaveneestä”.
Koulun on piirtänyt kokenut arkkitehti Pia Helin arkkitehtitoimisto Ark’Aboasta. Helinin ammattitaito ja osaaminen tulivat selväksi eri suunnista saatujen vahvojen suositusten perusteella. Haastattelimme Heliniä kuullaksemme arkkitehdin ajatukset koulun suunnittelusta.
Mitkä olivat arkkitehtisuunnittelun lähtökohdat?
“Tontti on suunnittelun kannalta hankala, koska siinä on vanha suojeltu huvila aivan vieressä”, Helin kertoo. “Se oli hyvä, että rakennuttaja oli jo aiemmin päättänyt, että koulusta tulee hirsirakenteinen, sillä hirsi sopii huvilan kanssa yhteen. Julkisivu on hirttä ja värit ovat murrettuja maan värejä, jotka sopivat taustaksi punamultaiselle huvilalle. Lopputulos pikemminkin nostaa huvilan arvoa kuin laskee.”
Myös rakennuksen muoto oli osittain ennalta päätetty. ”Tilaaja halusi yksikerroksisen koulun, ja leveärunkoisena siitä olisi voinut helposti tulla lättänä. Siksi päätimme tehdä vesikatosta rakennuksen aiheen ja suunnittelimme harjan päälle korokeosan”, Helin kuvailee.
Tilaaja oli valinnut hankekilpailutusmalliksi kilpailullisen neuvottelumenettelyn. Arkkitehdilta menettely saa kiitosta. “Tämä oli kyllä kauhean kiva menettelytapa, että tehdään yhteistyötä. Menimme luonnosten kanssa palavereihin, ja niitä kehiteltiin siinä matkan aikana. Me opimme kyllä tästä, ja he oppivat. Tämä on aivan erilainen tapa kuin jos vain tilaa työn arkkitehdilta. Tilaajalla voi olla joku näkemys, mutta suunnittelija ei välttämättä vastaanota sitä. Tällaisessa suunnittelussa tämä on hyvä tapa.”
Mikä oli tilasuunnittelussa haastavaa?
Tilasuunnittelun pääteemaksi nousi tilojen monikäyttöisyys. Pienessä yhtenäiskoulussa oppilaita on esikoulusta ysiluokkalaisiin asti, mutta vain yksi vuosiluokka kutakin. Kaikki erikoisluokat joudutaan kuitenkin rakentamaan: Kuvaamataidon, teknisen ja tekstiilityön luokat, kotitalous- ja fyke-luokat. Miten ratkaistaan se, että nämäkin tilat ovat mahdollisimman paljon käytössä?
“Koulun tiloihin on tehty monikäyttöisyyttä kaikin tavoin”, Helin kertoo. “Esimerkiksi kotitalouden teoriaopetusluokka ei ole perinteisesti kotikeittiöiden ympäröimänä, vaan erikseen ja yhteydessä isoon ruokasaliin, jolloin sitä voidaan käyttää eri tarkoituksiin. Monikäyttöisyys ja tilojen yhteiskäyttö on ollut tässä hankkeessa ratkaisevaa.”
Suunnittelulle lisähaastetta on tuonut se, että peruskoulutoiminnan lisäksi kiinteistössä tulee toimimaan kolmiryhmäinen kristillinen päiväkoti. Päiväkodin ja koulun yhdistämisessä on ajateltu ensisijaisesti käyttäjiä. “Päiväkoti haluttiin lähelle pihan sisääntuloa. Kaikki, jotka ovat vieneet lapsia päiväkotiin, tietävät, mistä on kysymys, eli että portilta on oltava lyhyt matka päiväkotiin. Siitä lähtevät sitten sisätilat rullaamaan. Eskarit, ekaluokat, tokaluokat, yhdeksänteen asti. Siinä on tällainen kasvun polku”, arkkitehti kertoo.
Kuinka suunnitteluprosessi on sujunut?
Oulun hirsikoulu on suunniteltu Hoivarakentajien Oppikylä-konseptin mukaan työpajamuotoisesti yhdessä käyttäjien, eli koulun henkilökunnan ja vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa. Arkkitehti koettaa varoa ylisanoja kuvaillessaan suunnitteluprosessia ja yhteistyökumppaneita, mutta ei voi peittää iloaan hyvin sujuneesta yhteistyöstä.
“Hoivarakentajilla on rautainen projektinjohto-organisointi. Tämä on ollut aivan hämmästyttävän tehokasta. Hyvä, että me olemme pysyneet mukana”, arkkitehti nauraa ja lisää, että yhteistyö on ollut myös mukavaa. “Hoivarakentajien ihmiset ovat – käytän sanaa rehtejä. Ja mikä on silmiinpistävää heillä, että he ovat aivan valtavan kohteliaita. Se on poikkeuksellista rakennusalalla. Palautekin annetaan aina niin, että vastaanottaja ei voi kuin hymyillä. Tämä koskee myös sitä, miten he koulun käyttäjää puhuttelevat ja kyselevät. Tämä on selvästi heidän juttunsa, tämä käyttäjää osallistava menettelytapa.”
Miltä suunnittelutyöpajat käyttäjien kanssa ovat arkkitehdin näkökulmasta tuntuneet?
Arkkitehti on päässyt Oppikylän suunnittelussa istumaan konkreettisesti saman pöydän ääreen koulun henkilökunnan kanssa. Työpajat saavat arkkitehdilta kiitosta. “Tämä on ollut todella demokraattista, että kaikki opettajat ja koulun väki, rehtorit, yhdistys, hallitus, puheenjohtajat, nämä kaikki otetaan tähän mukaan ja valtavan syvällisesti keskustellaan. Se on aivan ihanaa. Vaikka joskus voi olla kiire, se on ehdottomasti plussaa, että käyttäjiä kuullaan”, Helin kertoo, ja jatkaa ihailemalla myös tilaajapuolen antaumuksellista sitoutumista suunnitteluprosessiin.
“Kunnioitan tätä tilaajan puolta. Vaikka oli koronakevät, joka huipentui siihen, että meilläkin oli todella kiire kalusteiden kanssa, ja siihen kohtaan sitten koulut aukesivat uudelleen. Sehän oli aivan kaoottista kouluissa koko Suomessa. Täytyy sanoa, etten voi kuin ihailla tuota rehtorin työtä, kun kaiken muun kiireen lisäksi oli vielä tämä rakentaminen tässä”, arkkitehti ihmettelee.
Oulun Oppikylän suunnittelu on ollut opettavainen prosessi kaikille mukana olijoille. Vaikka arkkitehtisuunnittelussa päätyö on takanapäin, sisäpuolen ratkaisuissa ja yksityiskohdissa on vielä mukavaa työtä edessä. Nyt ollaan vaiheessa, jossa työn hedelmät alkavat näkyä. “Tämä on ollut haastava työ kaiken kaikkiaan, mutta olen todella tyytyväinen nyt kun näen, mitä siellä rakennetaan”, Helin kiteyttää.
