On hyvin tärkeää, että tiedetään, mitä tehdään. Nyt rakennettavat koulut ovat käytössä seuraavat 50 vuotta. Ei ole varaa tehdä virheitä.
Marko Kuuskorpi, oppimisympäristöasiantuntija ja tutkija
Oppiminen on oivaltamista, innostumista, uteliaisuutta ja motivaatiota. Ei ole yhdentekevää, millaisissa tiloissa sitä tehdään. ”Tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että hyvällä oppimisympäristöllä voidaan nostaa oppimisen tuloksia 16 %”, kertoo oppimisympäristöasiantuntija ja tutkija Marko Kuuskorpi.
Kuuskorpi tietää, mistä puhuu. Hänen 2012 julkaistu väitöskirjansa Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö: Käyttäjälähtöinen muunneltava ja joustava opetustila sisältää painavat perustelut perinteisen käytäväkouluarkkitehtuurin hautaamiselle. Kuuskorpi on tutkija, joka tekee riippumattomana konsulttina työtä sen eteen, että lapset ja nuoret saisivat toimivat, käyttäjälähtöisesti suunnitellut opetustilat.
Suomi on tulvillaan sodanjälkeisiä koulukiinteistöjä. Lapset ja aikuiset elävät niissä arkeaan, vaikka ne tiedetään jo toimimattomiksi paitsi sisäilmaltaan, myös tilaratkaisuiltaan. Kuuskorpi on huolissaan siitä, millaisia kouluja niiden tilalle rakennetaan. ”On hyvin tärkeää, että tiedetään, mitä tehdään. Nyt rakennettavat koulurakennukset ovat seuraavat 50 vuotta käytössä. Ei ole varaa tehdä virheitä”, hän painottaa.
Oikein suunniteltu kouluympäristö käynnistää muutoksen opetuskulttuurissa. Kun opettajat suunnittelevat itse uuden opetussuunnitelman mukaisia työympäristöjä, he motivoituvat myös uusiin toimintatapoihin. ”Opettaja kokee, että hän tulee kuulluksi. Siitä alkaa sitoutuminen uusiin tiloihin ja opetustapojen muutokseen”, sanoo Kuuskorpi, itsekin opettaja ja rehtori. Muutos tapahtuu teknologiassa, oppimisympäristössä ja opettajassa. Opettaja tulee pois luokan edestä, ja opetuksen tulokset paranevat.
Tero Weman on kokenut valtakunnan tason koulusuunnittelija, joka johtaa yhtä maan suurimmista arkkitehtitoimistoista. “Tänä päivänä jokainen kouluhanke lähtee omista lähtökohdistaan”, Weman sanoo. “Se, mitä halutaan, vaihtelee paljon. Tilojen avoimuus, muunneltavuus, rajaaminen, kaikki on kiinni siitä toimintakulttuurista, mitä lähdetään toteuttamaan. Olen joskus sanonut, että voin suunnitella vaikka kuinka modernin koulun, mutta jos käyttäjät eivät ole olleet mukana kertomassa, mitä haluavat koululta, hieno rakennus on vain tyhjä kuori.”
Weman oli mukana Oppikylä-konseptin suunnittelussa. “Hienointa on ollut juuri tämä heidän lähestymistapansa. Ei ole lähdetty rakentaminen, vaan pedagoginen suunnittelu edellä. Kävimme dialogia ja laajensimme yhdessä ajatusta, ettei tässä puhuta pelkästä koulusta. On lähdetty vastaamaan nimenomaan siihen tarpeeseen, mikä on arjessa käyttäjillä.”
Weman näkee Oppikylä-konseptin auttavan kuntaa. “Kunnilla on erilaiset valmiudet vastata koulumaailman murrokseen. Jos kuntaorganisaatiossa ollaan epävarmoja siitä, millainen koulu tarvittaisiin, Oppikylä tarjoaa työkaluja siihen. Pelkässä kilpailutuksessa pitää olla hyvä ymmärrys siitä, millaista koulua ollaan tilaamassa. Kun lähdetään Oppikylä-prosessiin, ei tarvitse olla valmiita vastauksia, vaan tässä luodaan yhdessä se tulevaisuuden koulumalli. Ratkaisu voidaan räätälöidä esimerkiksi kunnan taloudellinen kantokyky ja tavoiteltavat vetovoimatekijät huomioiden.”
Oppikylä on sitoutunut vastuullisen rakentamisen periaatteisiin. Koulutilojen on oltava terveelliset, aistiystävälliset, ekologiset ja pitkäikäiset. Siksi hirsi on itsestäänselvä valinta. “Olemme tehneet jo vuosien ajan yhteistyötä Honkarakenteen kanssa”, Hoivarakentajien liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouni Salmi kertoo. Käyttäjien kokemukset hirsisistä hoiva- ja päiväkodeista puhuvat selvää kieltään. “Kyllähän Oppikylä-ajatuksen voisi toteuttaa myös muuhun kuin hirsirakennukseen, mutta emme me oikeastaan halua.”
Strateginen muotoilija ja työ- ja oppimisympäristöasiantuntija Julianna Nevari muistuttaa, että puu on koko ajan lisääntyvä materiaali kaikessa julkisessa rakentamisessa. “Puu tuo sellaista aistiystävällisyyttä ja lämminhenkisyyttä, mikä sopii erinomaisesti koulurakennuksiin. Se tekee ympäristöstä ihmislähtöisemmän.” Tulevaisuudessa kunnat profiloituvat yhä enemmän vihreiden arvojen taakse. Koulu on vetovoimatekijä, joka kuvastaa kunnan arvoja ja tahtoa katsoa tulevaisuuteen. Niin oppilaat kuin opettajatkin valitsevat mieluusti vastuullisesti rakennetun hirsikoulun, jossa kaikkien on hyvä hengittää.