Koulu on lapsen toinen koti. Siellä vietetään suuri osa valveillaoloajasta ja kasvetaan lapsesta aikuiseksi. Opettajan ammatin valinneet kulkevat koulun tiloissa, kuuntelevat koulun ääniä ja hengittävät koulun ilmaa eläkeikään saakka. Koulun toimintakulttuuri ja arvot ovat lapsen sosiaalinen kasvuympäristö ja opettajien työympäristö. Kun puhutaan kouluympäristöistä ja niiden erilaisista ongelmista, on tärkeää muistaa, että niin koulujen seinät kuin toimintatavatkin ovat aina ihmisten rakentamia.
Uutta koulua suunnittelevat ja kilpailuttavat voivat vaikuttaa lasten ja aikuisten hyvinvointiin valitsemalla terveellisiä, aistiystävällisiä ja ekologisia rakennusmateriaaleja, kuten suomalaista, puhdasta puuta. Hengittävä ja luonnollinen hirsi tuo tilaan tuoreen ja raikkaan tuoksun ja hyvän akustiikan. Lieneekö niiden ansiota, että hirsirakennuksessa aikaa viettävien ihmisten stressitason on todettu laskevan.
Avoimet ja yhteisölliset toimintatavat voimme tehdä mahdollisiksi rakentamalla joustavia ja muunneltavia tiloja, jotka taipuvat siihen, mihin niitä arjessa tarvitaan. Panostamalla aidosti käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja lämpimiin luonnonmateriaaleihin voimme aidosti viihtyä rakennuksissamme, rauhoittua ja keskittyä oppimiseen, kasvamiseen ja huolenpitoon toisistamme.
Mitä tapahtuu, jos emme katso tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen, kun suunnittelemme koulurakennusta? Olemme nähneet, että kouluja puretaan kahdenkymmenen vuoden käytön jälkeen. Se ihmetyttää. Yhdenkään kunnan ei tarvitse toimia niin. Voimme suunnitella koulut siten, että ne täyttävät tarpeemme nyt ja tulevaisuudessa.
Me haluamme nostaa vastuullisen rakentamisen uudeksi suomalaisen koulurakentamisen normiksi. On aika vaihtaa näennäisesti edullisimman hinnan etsiminen sellaisten toimijoiden suosimiseen, jotka ovat pitkässä juoksussa osoittautuneet laadukkaiksi ja vastuullisiksi. Vastuullinen toiminta tarkoittaa monipuolista, käyttäjälähtöistä suunnitteluosaamista ja ymmärrystä eri rakennusmateriaalien keskinäisestä käyttäytymisestä, mutta myös erittäin selviä rajapintoja eri toimijoiden välillä. Parhaiten kokonaisvastuun pystyy kantamaan toimija, joka pääsee mukaan heti suunnittelun alkuvaiheessa, hoitaa koko rakentamisen ja vastaa myös rakennuksen käyttäjien ja huoltajien perehdyttämisestä, rakennuksen käyttökoulutuksesta tai jopa elinkaaren aikaisesta huoltosopimuksesta.
Meillä on yhteensä kymmenien hoivakoti-, päiväkoti- ja koulurakennusten kokemus käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, joka kestää nyt ja tulevaisuudessa. Koulun käyttöaste saadaan korkeaksi suunnittelemalla koulu alusta alkaen myös monipuolista iltakäyttöä varten. On myös selvää, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua rakennusta voidaan tarvita toisenlaiseen käyttöön kuin nyt. Kun ajattelemme etukäteen, voimme varautua siihen jo suunnitteluvaiheessa ja tehdä moderneja, muuntojoustavia tiloja, joita voi helposti muunnella käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan.
Epäonnistuneet koulurakennukset puretaan usein kosteusvaurioiden tai sisäilmaongelmien takia. Molemmat johtuvat suoraan kelvottomista rakennusmateriaaleista ja lyhytnäköisestä suunnittelusta. Visiomme on, ettei näihin näennäisesti halvan rakentamisen ansakuoppiin sorru enää yksikään kouluhanke maassa, jota rakastamme.
Suomalaisella puuarkkitehtuurilla on upea kansainvälisesti arvostettu historia. Me haluamme nostaa sen takaisin jalustalle, jolle se kuuluu. Kun käytämme raaka-aineena Suomen metsissä kasvanutta puuta, joka veistetään hirsiksi kotimaassa, jatkamme vuosituhantista suomalaisen puurakentamisen perinnettä ja pidämme samalla yhteiskunnan rattaita pyörimässä. Teettämällä rakennustyön paikallisilla rakentajilla tuemme oman lähialueemme elinvoimaa. Alusta loppuun saakka Suomessa valmistettu hirsirakennus on toteutettu kokonaan suomalaisten säädösten ja turvallisuusmääräysten mukaan, jotka tiedämme vastuullisiksi.
Hirsikoulun sisäilma pysyy puhtaana luonnostaan. Hirsiseinät pysyvät kauniina ja ehjinä kovassakin arjen kulutuksessa. Kun otamme modernin hirsikoulun älyteknologian mukaan opetuskäyttöön, saamme lapset kiinnostumaan ja tuntemaan ylpeyttä koulurakennuksestaan ja pitämään siitä myös huolta. Yksiaineisena ulkoseinärakenteena hirsi on myös pitkäikäinen ja turvallinen valinta rakennuksen rungoksi. Terve, painumaton hirsi oikein hoidettuna kestää vuosisatoja.
Suomalaisten luontosuhde on ainutlaatuinen. Jokaisella suomalaisella on puihin ja metsään henkilökohtainen tunneside, joka syntyy jo lapsena. Siksi ei ole ihme, että ympäristönsuojelussa olemme tiennäyttäjiä. Eihän meitä olisi ilman metsää, ilman luontoa. Meidän on vaalittava ainutlaatuista luontoamme ja otettava se huomioon rakentamisen valinnoissa. Se on meille helppoa, sillä ekologisesta, uusiutuvasta puusta rakentaminen on suomalaiselle luonnollinen valinta, yhtä hyvältä tuntuva kuin askel lämpimälle kalliolle, pehmeän sammaleinen kivi tai varpu täynnä kypsiä mustikoita.
Kunnan arvovalinnat näkyvät koulurakentamisessa, sillä koulu katsoo tulevaisuuteen, ja lasten sukupolvi näkee jo nyt pidemmälle kuin me. Lähellä kasvanut puu on rakennusmateriaalina ylivoimainen. Hirsiseinä varastoi ilmakehän hiiltä niin kauan kun rakennusta tarvitaan, ja kun sitä ei joskus enää tarvita, se palautuu luonnon kiertokulkuun. Rakennuksen älyteknologian avulla lapset voivat itse seurata energian ja veden kulutusta ja kasvavat kantamaan vastuuta valinnoistaan. Heidän jälkeensä tuleva sukupolvi kiittää viisasta rakentajaa.
Pehmeä hirsiseinä käden alla, lämpöinen puu, jonka päällä istua jalat ristissä. Pehmeä kopsahdus, kun mukin laskee pöydälle. Valoa suurista ikkunoista, iloa, naurua. Ääni, joka palaa puisista seinistä pehmeänä ja vaimentuneena. Raikas ilma, jota hengittää keuhkot täyteen. Hymyilevät opettajat, jotka kääntävät seinää sivuun. Tänään opiskelemme kaikki yhdessä.
Lapset tekevät tulevaisuuden. Heistä me haluamme pitää huolta. Koulut, päiväkodit, kirjastot. Paikkoja lapsille kasvaa turvallisissa, lämpimissä, puhtaissa puurakennuksissa. Stressitöntä rauhaa aikuisille ja lapsille, yhdessäoloa ja lepoa. Paikkoja kasvulle, oppimiselle ja arjen seikkailuille. Oppikylä.