Rakennettu ympäristö aiheuttaa jopa kolmanneksen ympäristölle haitallisista päästöistä, joten rakennusten hiilijalanjäljestä puhutaan nyt syystäkin. Yksi vähähiilinen osa ei vielä riitä tekemään rakennuksesta ympäristöystävällistä. Rakentamisessa vähähiilisyys on huolellisesti suunniteltujen neliöiden, materiaalivalintojen ja ympäristölle mahdollisimman lempeän lämmitystavan muodostama kokonaisuus.
Ilmastoystävällinen rakennus on vähähiilinen, pitkäikäinen ja taipuu moneen käyttötarkoitukseen. Rakennuksen ilmastoystävällisyys on kuin palapeli: yhden osa-alueen puuttuminen vaikuttaa kokonaisuuteen. Ympäristöministeriö määrittelee vähähiilisen rakennuksen niin, että sen koko elinkaaren hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyyteen päästään energiatehokkaalla suunnittelulla sekä hiilijalanjäljeltään pienten, pitkäikäisten ja helposti kierrätettävien rakennusmateriaalien käytöllä. “Tilan käytön järkevä suunnittelu on aina oleellinen kysymys: mitä vähemmän tilaa tarvitaan ja mitä monikäyttöisempää se voi olla, sitä vähemmän kuluu materiaaleja ja energiaa”, toteaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen.
Rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu valmistusvaiheesta, käyttövaiheesta ja purkuvaiheesta, jotka kaikki vaikuttavat rakennuksen ilmastoystävällisyyteen. Pitkäikäisyyteen tähtäävällä rakentamisella on tärkeä rooli vähähiilisyyden kokonaisuudessa. “Muuntojoustavuus tarkoittaa monikäyttöisyyden lisäksi pitkää elinkaarta ja että ei tehdä kertakäyttöisiä rakennuksia. Tavoiteltavaa on, että purkamisen sijaan rakennukset voitaisiin uusiokäyttää mahdollisimman pitkälle”, visioi Honkarakenteen tuotejohtaja Eino Hekali. Ilmastoystävällisyyttä on myös pitkä käyttöikä: rakennetaan niin, että rakennukset kestävät sukupolvelta toiselle.
Suunnittelu on vähähiilisen rakentamisen tärkein vaihe. “Työmaavaiheessa on enää vaikea tehdä muutoksia, suunnitteluvaiheessa lyödään ratkaisut kiinni. Hiilijalanjälkeen vaikuttaa rakennuksen arkkitehtuuri, koko, valinnat esimerkiksi rakenteiden u-arvoissa, tekniikan hyötysuhteissa ja energialähteissä”, alleviivaa Hoivarakentajien LVI-asiantuntija Tuomo Koskimaa. “Tärkeintä on tahtotila rakentaa vähähiilisesti, ratkaisuja kyllä löytyy”, Hekali lisää.
Ilmastotavoitteet ohjaavat yritysten ja kaupunkien rakennussuunnitelmia. Yhteistyökumppanin valinnan ratkaisevat yhä useammin toimijan vastuullisuus ja ne konkreettiset toimet, joita tämä tekee auttaakseen ilmastoa. Ympäristöministeriössä on kehitteillä yhtenäiset käytännöt ilmastoselvityksen tekemiseen ja hiilijalanjäljen laskentaan, mikä tulee helpottamaan rakennuttajia päästölaskelmien ja ympäristömme kannalta tärkeiden valintojen teossa. Ministeriön arvion mukaan ilmastoselvityksen työkalut tulevat olemaan valmiit noin vuonna 2024.
Lähellä kasvanut puu on luonnollisesti vähähiilinen ja energiatehokas rakennusmateriaali, sillä se sitoo itseensä hiiltä ilmakehästä. Hirsirakennus toimii hiilivarastona ja pitää koko elinkaarensa ajan hiilidioksidin pois luonnon kiertokulusta. Esimerkiksi Oulun Toppilansaaressa sijaitsevan 2500-neliöisen Oppikylä-hirsikoulun puupohjaisiin materiaaleihin on sitoutunut kolmesataatuhatta kilogrammaa hiilidioksidia. Kun rakennus joskus tulee käyttöikänsä päähän, sen massiivipuisista materiaaleista saadaan vielä merkittävät kierrätyshyödyt.
Hirsi tasaa luonnollisesti rakennuksen kosteutta, joten hirsirakennuksen sisäilman kosteus pysyy pitkään optimaalisella 30-55 % tasolla. VTT:n tekemä tutkimus osoittaa, että sisäilman suhteellisen ilmankosteuden heilahtelut pysyvät oleellisesti matalammalla tasolla hirsiseinien ympäröimässä huoneessa. Monet kunnat ovatkin lähteneet etsimään ratkaisuja sisäilmaltaan ongelmallisten rakennusten välttämiseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen puurakentamisen lisäämisen kautta. Esimerkiksi Vantaalla on linjattu, että kaikki koulut ja päiväkodit rakennetaan mahdollisuuksien mukaan puusta.
Ilmastoystävällisessä rakentamisessa on tärkeää valita ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava lämmitysmuoto. Rakennuksen energiamuodon valinnassa tulee tarkastella myös lämmitysjärjestelmän elinkaarta valmistuksen aikaisista päästöistä aina käyttöiän pituuteen ja kierrätettävyyteen. Tämä tarkoittaa, että ympäristöystävälliseltä vaikuttava järjestelmä ei automaattisesti ole vähähiilisin. “Esimerkiksi aurinkopaneelit ovat hyviä tuottaessaan energiaa, mutta niiden valmistuksen aikaiset päästöt ovat suuret”, Koskimaa kertoo esimerkkinä.
Energiamuotojen valinnassa ratkaisevaa on elinkaaren muodostama kokonaisuus. Kuten rakennuksen, myös lämmityslaitteen elinkaari vaikuttaa ilmastoystävällisyyden kokonaiskuvaan. Ympäristöystävällinen lämmöntuotantojärjestelmä huomioi laitteiden valmistuksen, käyttöönoton ja kierrätyksen. Koskimaan mukaan maalämpö on hyvä valinta, joka vähentää rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä huomattavasti.
Ilmastoystävällinen rakennus on tiivis eikä hukkaa lämpöä. “Vuosien tuotekehitys on tehnyt myös hirsirakennukset erittäin tiiviiksi”, toteaa Honkarakenteen tuotekehityspäällikkö Jukka Rintamäki. “Kun rakennustyö tehdään huolellisesti ja käyttäen laadukkaita tiivistysmateriaaleja, on ilmatiiviysluokituksen paras A-luokka hyvin saavutettavissa”, Rintamäki kertoo.
Tiiviissä rakennuksessa ilma vaihtuu hallitusti koneellisen ilmanvaihdon kautta. “Hallittu ilmanvaihto tarkoittaa, että sisäilmaa vaihtuu koneellisesti suunnitellusti aina oikea määrä. Tämä merkitsee aina myös energian säästöä ja näin ekologisuutta, sillä ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokone kerää merkittävän osan poistoilman lämmöstä talteen lämmittämään tuloilmaa”, Rintamäki selittää.
Vähähiilisen rakentamisen palapelin tärkein pala on aika. Vastuullinen rakentaja katsoo tulevaisuuteen. On tärkeää rakentaa niin, että esimerkiksi nykyisten ilmasto-olosuhteiden lisäksi rakennukset kestävät myös ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Honkarakenne ja Hoivarakentajat varmistavat rakenteiden kosteusteknisen ja rakennusfysikaalisen toimivuuden niin, että ne kestävät myös tulevaisuudessa lisääntyvää ilmaston lämpenemistä ja viistosateen lisääntymistä.
Matti Kuittisen mukaan keskusteluissa vähähiilisestä rakentamisesta nousee esiin selvä uusi trendi, kierrättäminen. “Keskustelu rakennusosien uudelleenkäytöstä on ollut aktiivista ja varmasti säilyy sellaisena”, Kuittinen toteaa.
Hirren etuihin kuuluu myös kierrätettävyys. Kun hirsirakennusta ei enää tarvita alkuperäisellä paikallaan, se voidaan purkaa ja kompontentit käyttää kun rakennetaan uuteen paikkaan. Hirsimateriaalit voidaan myös hyödyntää esimerkiksi energiantuotantoon tai jatkojalostaa biopolttoaineeksi.