Miten puurakentaminen auttaa kuntia ja kaupunkeja saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteitaan? Millä tavoin puun käytön lisääminen voi vähentää riskejä rakennushankkeen hallinnassa? Minkälaisia kerroslukuja ja neliömääriä puurakentamisella voidaan nykymääräyksin toteuttaa julkisessa rakentamisessa?Suomen metsät kasvavat 108 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Riittävätkö resurssit vastaamaan kasvavan puurakentamisen tarpeita?
Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Ilmastoystävällisen puurakentamisen webinaarissa, jossa asiantuntijavieraina keskustelivat Tampereen yliopiston rakennusopin professori, puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti Markku Karjalainen, Hirsirakentamisen konkari, Honkarakenteen projektimyyntipäällikkö Markus Saarelainen, Hoivarakenteen toimitusjohtaja Tarmo Kemppanen sekä puurakentamiseen erikoistunut Vantaan kaupungin rakennuttaja-arkkitehti Sini Koskinen.
Webinaarissa Sini Koskinen avasi hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2030 mennessä julistautuneen Vantaan puurakentamisen linjauksia. Koskinen myös jakoi muille kaupungeille ja kunnille kiinnostavia käytännön vinkkejä siitä, kuinka yhteistyötä eri toimialojen ja kaupunkien välillä voidaan kehittää ja edistää siten puurakentamista.
Vantaa on onnistuneesti yhdistänyt julkisen ja asuntorakentamisen hiilijalanjälkilaskentamenetelmiä. Hiilijalanjälkilaskenta on mukana jo kilpailutusvaiheessa. Puulla hiilineutraalia rakentamista voidaan tehdä kustannustehokkaasti.
Vantaa kaavoittaa jokaiselle suuralueelleen kohdealueen, jolla keskitytään ainoastaan puurakentamiseen. Vantaan päiväkodeissa ja kouluissa ekologisesti kestävä ja rakennusteknisesti ihanteellinen puu on linjattu pääasialliseksi runkomateriaaliksi.
Puurakentamiseen liittyviä uskomuksia kumotaankin Vantaalla laveassa mittakaavassa. Massiivipuuta hyödynnetään muun muassa Koivukylän päiväkodin, pelastuslaitoksen neljän valmiusaseman ja Elmon uimahallin toteutuksessa. Puu näkyy uudiskohteiden ohella myös korjausrakentamisessa.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteet hiilineutraaliudelle vuoteen 2035. Hiilijalanjälkitarkastelujen vieminen rakennussäädöksiin vaikuttaa siihen, että puuta hyödynnetään enenevässä määrin julkisessa rakentamisessa.
2010-luvulla Suomessa on rakennettu 500 puista päiväkotia ja 300 puista koulua. Asukkaat ja työntekijät ovat ottaneet lämmöllä vastaan hirrestä tai massiivipuusta tehdyt, akustiikaltaan ja sisäilmaltaan toimivat julkiset kiinteistöt. Puurakentaminen on nostanut alueiden arvostusta ja jopa arvoa.
Puu on ekologisesti ja taloudellisesti kestävä rakennusmateriaali, jonka hiilijalanjälki on vain kolmasosa tavanomaisen rakentamisen päästökuormasta. Hyvällä suunnittelulla ja huolellisilla ratkaisuilla puurakentamisen hinta pysyy erittäin kilpailukykyisenä.
Markku Karjalainen haluaa purkaa vanhaa vastakkainasettelua puun ja betonin välillä. Puurakentamisessa on sijaa ja tarvetta muillekin materiaaleille. Tänä päivänä puhutaankin puun monipuolisesta käytöstä rakentamisessa.
Karjalainen kannustaa kuntia ja kaupunkeja aina selvittämään vaihtoehdon hyödyntää puurakentamista. Puun ominaisuudet ovat lyömättömät. Mitä enemmän puuta käytetään, sitä vähähiilisempää ja ilmastoystävällisempää rakentaminen on.