100 hirsirakennusta vuoteen 2025 mennessä

Viisi vuotta sitten kuntien katukuvassa näkyi lähinnä betonia ja tiiltä. Nyt näkymä on päinvastainen: kortteleita kohoaa aisti- ja ympäristöystävällisestä massiivipuusta. Yhä useampaan kuntaan rakennetaan hirsisiä päiväkoteja, kouluja ja hoivakoteja, kun homeongelmien piinaamaa vanhaa rakennuskantaa on alettu korvata terveellisillä massiivipuurakennuksilla. Kuntien ilmastotavoitteet kannustavat kotimaisen hirren käyttöön. Hoivarakentajat on mukana hiilitalkoissa rakentamalla sata hirsirakennusta vuoteen 2025 mennessä.  

Tulevaisuudessa rakentaminen on yhä vastuullisempaa ja vähähiilisempää 

Sisäilmaongelmista kärsivien betonikortteleiden hetki on ohi, nyt on puun vallankumouksen aika. Esimerkiksi Vantaalla jo kaikki koulut ja päiväkodit rakennetaan mahdollisuuksien mukaan puusta. Vähähiilinen hirsirakennus edistää käyttäjiensä hyvinvointia ja kestää sukupolvelta toiselle. Vantaan kaupungin pääarkkitehtina toimiva Sini Koskinen toteaa kunnan rakentamisfilosofian olevan yksinkertaisuudessaan hyvin käytännönläheinen: puuta käytetään kaikkialla, missä se on järkevää. Tämä on myös Hoivarakentajien tavoite, toteaa toimitusjohtaja Tarmo Kemppainen. 

Viidessä vuodessa on tapahtunut paljon hirsisen julkisrakentamisen saralla. “Jo tällä lyhyellä perspektiivillä voi olla hämmentävää ajatella, että viisi vuotta sitten esimerkiksi hirsiset koulut ja päiväkodit Suomessa olivat laskettavissa yhden käden sormilla”, Kemppainen toteaa. Viime vuodet ovat luoneet selkeän suunnan Hoivarakentajille: tavoite on rakentaa sata hirsirakennusta vuoteen 2025 mennessä. “Tahdomme tehdä Suomen mittakaavassa oikeasti vaikuttavaa työtä ilmastoasioiden eteen. Haluamme luoda hirsirakentamisellamme jatkumon sille, kun viisi vuotta sitten lähdimme tätä uraa uurtamaan.”  

Hirren ilmastoystävällisyys perustuu sen kykyyn sitoa ilmasta hiilidioksidia. Hirsirakennus toimii hiilivarastona rakennuksen eliniän ajan. Esimerkiksi Oulun Toppilansaaren 2500-neliöisen hirsikoulun puupohjaisiin materiaaleihin on sitoutunut kolmesataatuhatta kilogrammaa hiilidioksidia. Kun koulu monien vuosikymmenten päästä päätyy takaisin luonnon kiertokulkuun, sen massiivipuisista materiaaleista saadaan merkittävät kierrätyshyödyt, jotka kompensoivat jo noin 5 miljoonan autolla ajetun kilometrin päästöt.  

Hirsirakentamisella tuodaan aistiystävällistä arkea niin lapsille kuin aikuisille 

 Hirsirakennus takaa turvallisen sisäilman ja aistiystävällisen kasvu- ja työympäristön niin lapsille kuin aikuisille. “Puhtaan sisäilman pitäisi olla itsestäänselvyys. Siihen kiinnittää huomiota vasta, kun näin ei ole”, toteaa Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä. Hirren luontaiset ominaisuudet suojaavat sitä kosteusvaurioilta, joista sisäilmaongelmat saavat alkunsa. “Hirsi tasaa luonnollisesti kosteutta ja on siinä suhteessa supermateriaali”, selittää puurakentamisen professori Markku Karjalainen. 

Hirsirakennuksen aistiystävällisyys ja puhdas sisäilma vakuuttavat kävijänsä jo ensimmäisellä vierailulla. “Monen kenties kesämökkimäiset mielikuvat hirsirakennuksista muuttuvat, kun he pääsevät kokemaan esimerkiksi hirsisen koulun tai hoivakodin ympäristönä. Lähes kaikki asiakkaamme ovat ensimmäisen vierailukäynnin jälkeen alkaneet miettiä, voisiko hirsi sopia heidän kohteeseensa”, Kemppainen kertoo.  

Karjalaisen mukaan useissa hankkeissa, joissa on tutkittu puurakentamisen vaikutuksia ihmisten viihtyvyyteen on tullut ilmi, että ihminen valitsee puurakennuksen, jos voi. “Hirsisistä rakennuksista kantautuu pelkkää hyvää, kun tutkitaan hirren vaikutusta ihmisen verenpaineeseen ja mielialaan”, Karjalainen kertoo. Myös Kuopion Kristillisen koulun rehtori Antti Natunen arvostaa hirsitiloista kerättyä positiivista tutkimustietoa. “Hirrellä on materiaalina rauhoittava ja stressitasoa laskeva vaikutus. Onhan se nykypäivän koulumaailmassa tosi hieno ominaisuus.”  

Kehitysvammaisten hoitoyksikkö Villa Sipriinan toimitusjohtaja Anu Harttunen-Rytkönen kertoo, että heidän hoitokotiinsa hirsi on tuonut puhtaan sisäilman lisäksi viihtyvyyttä ja kodin tunnetta. “Meillä oli avajaisissa aika poikkeuksellinen tilanne hoitoalalla, sillä henkilökuntaa oli jo jonottamassa uuteen yksikköön, mikä tarkoitti, että pystyimme heti ottamaan talon täyteen.” Hirsisen päiväkoti Verson johtaja Marja-Liisa Marttilalla on samanlainen kokemus. “Kyllä sen heti tunsi, että täällä voi hengittää eri tavalla kuin vanhoissa tiloissa. Henkilökunnalta on tullut hyvää palautetta ja myös vanhemmat arvostavat hyvää sisäilmaa valitessaan päiväkotipaikkaa lapsilleen.”  

Sata hirsirakennusta tarkoittaa mahtavaa hiilipankkia  

 Olemme hiilitalkoissa yhdessä – me kaikki haluamme jättää jälkeemme puhtaan luonnon. Materiaalien vastakkainasettelu tai ehdottomuus on Markku Karjalaisen mukaan turhaa. “Muitakin materiaaleja tarvitaan. Puurakentamisen sijaan puhuisinkin puun käytöstä rakentamisessa. Tulevaisuudessa lisääntyvät hiilijalanjäljen tarkastelut lisäävät puun käyttöä rakentamisessa, onhan puu luonnostaan kotimainen, ekologinen ja uusiutuva materiaali”, Karjalainen toteaa. 

Tavoite vähähiilisemmästä rakentamisesta ja terveellisestä ympäristöstä tuleville sukupolville koskettaa jokaista. Sini Koskinen kannustaa kuntia sekä sisäiseen että kuntien väliseen yhteistyöhön. Hän näkee yhteistyön mahdollisuuden esimerkiksi tilaamistapojen yhtenäistämisessä, joka helpottaisi tarjousten tekemistä sekä yhteistilauksissa että kuntien välillä.  

Hoivarakentajien tavoite rakentaa sata hirsirakennusta vuoteen 2025 mennessä tarkoittaa mahtavaa hiilipankkia, joka sitoo hiiltä pois ilmakehästämme. Sata hirsirakennusta merkitsee toimivia ja terveitä tiloja kymmenille tuhansille käyttäjilleen vuosikymmeniksi eteenpäin.  

 “Me haluamme löytää kumppanit, jotka näkevät samalla tavalla vastuullisuuden ja yhteneväiset arvot: olemme vaikuttamassa omilla valinnoillamme”, Kemppainen tiivistää.  

Haluatko olla mukana hiilitalkoissa?