Vantaa on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden jo vuonna 2030. Samalla Vantaa kehittää hyvinvoivaa ja ekologisesti kestävää kaupunkia nykyisille ja tuleville asukkaille. Hoivarakentajien vähähiilisen rakentamisen – hirren ja talotekniikan – osaaminen vastaa tarpeeseen.
Vantaalla halutaan edistää puurakentamista – kaupunkiin rakennettiin jo 1980- ja 1990-lukujen taitteessa paljon puurunkoisia, 1000 m2 päiväkoteja. Ensimmäinen hirsipäiväkotikin nousi kolmisenkymmentä vuotta sitten.
– Nykyisin teemme puurakenteisia päiväkoteja usein kahteen kerrokseen, jolloin pinta-alaa tulee parituhatta neliötä, Vantaan kaupungin rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa laskee.
Koivukylään valmistui 2022 Suomen suurin, 2500 m2 hirsipäiväkoti – KVR-urakoitsijana toimi Hoivarakentajat. Kilpailutuksen optiona ollut Ruusupuun päiväkoti avattiin tammikuussa 2024.
Yksi kilpailutuksen kriteereistä oli rakentamisvaiheen hiilijalanjälki. Oliko hiilijalanjäljen huomioiminen kilpailutuksessa sitten tavallista KVR-kilpailutusta vaikeampaa?
– Ei ollut. Ja kun tarjouspyynnön on rajannut siten, että se on laskettavissa ilman riskien hinnoittelua, on KVR-pohjaisen urakan hinta yleensä sama tai hieman matalampi kuin kaupungin omaa suunnittelua olevissa kohteissa.
Rakennuttajapäällikön mukaan se on varsin tyypillistä.
– Toiveiden tynnyrissä pysyy yksityisellä puolella tulppa helpommin kiinni kuin julkishallinnossa, Juha Vuorenmaa naurahtaa.
Vuorenmaa ennustaa myös hiilijalanjälkilaskennan arkipäiväistyvän.
Julkisen puolen rooli suunnannäyttäjänä tulee korostumaan. Seuraavan 3–5 vuoden kuluessa tullaan hankkeita viemään vähähiilisiksi rakennustavasta riippumatta.Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö, Vantaan kaupunki
Vantaa noudattaa toiminnassaan omaa, vuonna 2018 julkaistua resurssiviisauden tiekarttaa.
– Resurssiviisaus merkitsee kestävää luonnonvarojen käyttöä, sellaista jossa syntyy mahdollisimman vähän tai ei lainkaan jätettä saati päästöjä, Vuorenmaa kertoo.
Tiekartta on valmistellut Vantaata myös uutta, vuoden 2025 alussa voimaan tulevaa rakentamislakia varten. Lainsäätäjän tavoitteena on sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi rakennusmateriaalien valmistukseen, rakentamiseen, rakennusjätteen synnyn ehkäisyyn sekä kierrätykseen.
– Olemme ottaneet Vantaalla tulevia rakentamisen kriteereitä asteittain käyttöön jo ennen lainsäädännöllistä pakkoa, Juha Vuorenmaa sanoo.
– Aidon puun ansiosta hirsipäiväkodin sisätilat ovat akustisesti lempeät ja visuaalisesti hienot. Kokemus on kohottava, sillä tilat ylittävät laadullisesti tavalliset asumisen standardit. Tällaiselle työpaikalle sekä lasten että päiväkodin aikuisten on kiva tulla, sekä Koivukylän että Ruusupuun suunnitellut arkkitehti SAFA Sakari Miettunen pohtii.
Koivukylän päiväkodin johtajien Jenni Vähätuvan ja Merja Pulkkisen mukaan arki on sujunut uudessa hirsipäiväkodissa.
Ison päiväkodin yleisilme on kiva ja viihtyisä. Olemme ylpeitä turvallisesta hirsipäiväkodistamme, jossa on hyvä sisäilma ja rauhallinen akustiikka.Jenni Vähätupa, Koivukylän päiväkodin johtaja
Merja Pulkkinen puolestaan kertoo: – Yhteistyö ja viestintä Hoivarakentajien kanssa on ollut hyvää ja suoraa, meitä päiväkodin johtajia kuunnellaan. Myös takuukorjaukset hoituivat hyvässä yhteistyössä kaupungin tilapalveluiden ja Hoivarakentajien kanssa. Päiväkodin johtajana näen, että uudella hirsirakennuksella on tärkeä markkina-arvo rekrytoinneissa ja se on hieno myös monien vanhempien mielestä.
Elokuussa 2024 valmistui Vantaan Vallinojalle myös ainutlaatuinen kehitysvammaisten palvelukoti Aspa Palveluille. Nelisiipinen rakennus on Hoivarakentajien ja siten myös Suomen ensimmäinen ympärivuorokautiseen käyttöön tarkoitettu A-energialuokan hirsipalvelukoti.
Vantaan kaupungin asumisen erityisasiantuntija Wilma Toljanderin mukaan tontinluovutuksen kilpailutuksessa Aspa Palveluiden ja Hoivarakentajien ehdotus erottui edukseen ja osoitti, että kilpailuohjelmaan ja kaupungin tavoitteisiin oli perehdytty huolella.
– Kilpailutus tuotti sitä mitä halusimmekin: vammaispalveluiden tarpeisiin sopivat muuntojoustavat tilat, kekseliään pihasuunnitelman ja resurssiviisaan toteutuksen. Yhteistyö on ollut erittäin hyvää ja mukavaa kaikkien osapuolien kanssa, Wilma Toljander kehuu.