Viimeistään kulunut vuosi on näyttänyt, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan todellisia tekoja. Päästöjen vähentäminen ei riitä. Meidän on tehtävä hiilinieluja, istutettava metsää ja korvattava kaupunkien betonimassaa hiiltä varastoivalla puurakentamisella. Hiilijalanjäljestä on siirrettävä katse hiilikädenjälkeen, ilmaston pilaamisesta sen puhdistamiseen, energian kuluttamisesta uusiutuvaa energiaa tuottaviin ratkaisuihin.
Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön rakennusopin professori Markku Karjalaisella on kokemusta siitä, kuinka rakennettua ympäristöä voidaan muokata ilmastoystävällisemmäksi puurakentamisen avulla. Käytännössä kysymys on tutuksi tulleesta tulevaisuuden ilmiöstä: puu tulee kaupunkiin. Tampereen yliopiston tutkimuksissa puurakentaminen on osoittautunut tehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi tavaksi parantaa vanhojen betonikortteleiden energiatehokkuutta.
Suomessa uusiutuvaa energiaa kohtaan elää vieläkin kummallisia ennakkoluuloja, joita perustellaan pohjoisella sijainnilla ja ilmastolla. Nämä ennakkoluulot ovat perättömiä. Suomi on jo nyt edelläkävijämaa uusiutuvan energian käytössä. Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on Suomessa jo yli 40 prosenttia, ja kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on nostaa osuus tällä vuosikymmenellä yli 50 prosenttiin.
Suunnittelijoiden pöydillä on yhä enemmän rakennuksia, jotka tuottavat itse oman energiansa uusiutuvien energiamuotojen avulla. Energian kuluttajasta puhutaan kansallisissa strategioissa jo energian tuottajana ja varastoijana. Maailmalla energiaa tuottavia rakennuskomplekseja on jo paljon ja ne tulevat yhä lisääntymään.
“Tähän suuntaan ollaan menossa”, puurakentamiseen erikoistunut rakennusopin professori Karjalainen toteaa. “Esimerkiksi aurinkopaneelit ovat Suomen olosuhteissa hyviä. Vaikka kesä on lyhyt, kesäaikana meillä paistaa aurinko ihan mukavasti. Maalämpö on ehkä kehittynein näistä uusiutuvista energiamuodoista, ja myös maalämpöä voi kesäaikana varastoida.”
Vastuullinen rakentaja katsoo tulevaisuuteen myös energiaratkaisujen osalta. Massiivipuusta rakennetun, uusiutuvia energiamuotoja käyttävän rakennuksen osalta voidaan alkaa puhua hiilikädenjäljestä: rakentamalla puusta oikein voit tehdä ilmastolle hyvää.
Puu on oikea materiaali energiatehokkaaseen rakentamiseen siksikin, että hirsiseinä tasaa luonnostaan huonetilan kosteutta. “Sillä tavalla puu on supermateriaali”, Karjalainen sanoo. “Kyllähän tätä puun ominaisuutta voisi vielä älykkäämmin käyttää hyödyksi. Kun kosteusolosuhteet ovat oikealla tasolla, huoneen lämpötilaa voidaan vähentää ja energiaa säästää.”
Myös älyteknologian määrä rakennuksissa tulee jatkuvasti lisääntymään. Älyteknologian avulla voidaan tarkkailla esimerkiksi valaistusta, ilmanvaihtoa, paloturvallisuutta, lämpöä ja kosteutta. Karjalainen muistuttaa, että teknologian kanssa on huolehdittava siitä, että rakennuksen käyttäjät osaavat elää sen kanssa. “Ettei yksi laite viilennä ja toinen lämmitä.”
Vastuullinen rakennusalan toimija huolehtiikin aina siitä, että uuden koulun, päiväkodin tai muun rakennuksen käyttäjät perehdytetään huolella rakennuksen ominaisuuksiin, käyttöön ja huoltoon. Erilaisilla huolto- ja ylläpitosopimuksilla vaikkapa koulun käyttäjät voivat nauttia huoletta teknologian tuomasta mukavasta arjesta terveellisessä puurakennuksessa.